Tuu­li­puis­to­jen uhka ka­loil­le epä­var­ma

Oulunsalon ja Iin välisellä merialueella pyörii ensi vuosikymmenellä jopa 700 yksittäistä tuulivoimalaa, jos kaikki meneillään olevat suunnitelmat toteutuvat. Osa kalastajista pelkää, että voimalat tuhoaisivat heidän elinkeinonsa.

Tanskan suurimmassa tuulipuistossa, Horns Rev Wind Farmissa on 80 tuulivoimalaa. Se sijaitsee 14 kilometrin päässä rannasta. Perämeren suunnitelmista pisimmällä on Suurhiekan alueen tuulipuisto, johon WPD Finland suunnittelee Horns Rev Wind Farmin kanssa samankokoista, 80 voimalan aluetta.
Tanskan suurimmassa tuulipuistossa, Horns Rev Wind Farmissa on 80 tuulivoimalaa. Se sijaitsee 14 kilometrin päässä rannasta. Perämeren suunnitelmista pisimmällä on Suurhiekan alueen tuulipuisto, johon WPD Finland suunnittelee Horns Rev Wind Farmin kanssa samankokoista, 80 voimalan aluetta.

Oulunsalon ja Iin välisellä merialueella pyörii ensi vuosikymmenellä jopa 700 yksittäistä tuulivoimalaa, jos kaikki meneillään olevat suunnitelmat toteutuvat.

Osa kalastajista pelkää, että voimalat tuhoaisivat heidän elinkeinonsa. Pohjois-Perämeren ammattikalastajien puheenjohtaja Eero Väätäjä kirjoitti 4.1. Kalevan Lukijan sivulla, että tuulivoimaloiden toteutuminen lopettaisi kalastuksen Perämerellä lähes kokonaan kalojen kutupaikkojen tuhoutumisen ja troolauskiellon takia.

Näin vakaviin seurauksiin ei kaikkialla uskota. "Ymmärrettävästi kalastajat tuovat esille pahinta skenaariota. Kukapa ei olisi huolissaan ammattinsa puolesta. Luonto on kuitenkin hyvä korjaamaan muutoksia", tutkija Erkki Jokikokko Riistan- ja kalantutkimuslaitoksesta sanoo.



Olosuhteet arvoitus


Tuulivoimalahankkeisiin tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Pisimmälle suunniteltu on WPD Finlandin Suurhiekan hanke. Sen YVA:n loppuraportin luonnokset valmistuvat ensi kuussa. Selvitysten mukaan merkittäviä haittavaikutuksia hankkeesta ei kalastukselle koidu.

"Hankkeessamme tuulivoimalat pystytetään kilometrin välein, eli siellä voi edelleen veneillä eikä koko alueen poikastuotantoa tuhota. Lisäksi nimenomaan vältämme ja kierrämme tärkeimmät pohjatroolausreitit ja rysäpaikat", hankkeesta vastaava Heli Rissanen WPD Finlandista sanoo.

Muun muassa yksi reittivaihtoehto merikaapelille on suunniteltu kalastajien ehdotuksesta.

Perämeren olosuhteet ovat niin erilaiset, ettei ulkomaiden tutkimustuloksista voi päätellä, miten tuulivoimaloiden rakentaminen kalastuselinkeinoon vaikuttaa.

"Esimerkiksi Tanskassa tuulivoimalat on rakennettu syville vesille, missä ei kalastusta ole. On kuitenkin todettu, että kalasto ei ole voimaloista kärsinyt, vaan päinvastoin tuulivoimalan perustukset ovat toimineet hyvänä kasvupohjana eliöille", Rissanen selvittää.



Kalastusta ei unohdeta


Perämeren kalatalousyhteisöjen liiton toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen on ollut mukana muun muassa Suurhiekan YVA:n laadinnassa. Hänen mielestään kukaan ei voi luotettavasti arvioida, miten tuulivoimalahankkeet vaikuttavat matalikkoihin.

"Tuskin yhdestä hankkeesta olisi haittaa, mutta nythän niitä on suunniteltu vähän joka matalikolle. Avovesien matalikoista on vähän tietoa, vaikka YVA:ssa asioita ihan kiitettävästi selvitetään", Oikarinen pohtii.

Lain mukaan YVA:ssa pitää ottaa huomioon muiden alueen hankkeiden yhteisvaikutus. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa tähdentää, että tuulivoimalahankkeiden vaikutukset kalastukseen ovat YVA:n tärkeysjärjestyksen kärkipäässä.

"Odotamme mielenkiinnolla ensimmäisten selvitysten valmistumista. Suomessa ei merituulipuistoja ole, joten kokemusperäistä tietoa ei ole."

Eniten häiriötä kaloille tulee voimaloiden rakentamisvaiheesta. Suurhiekan hankkeessa rakentaminen kestäisi kaksi avovesikautta. "Rakentamistyöt ajoitetaan niin, että ne ovat eri aikaan kuin merkittävimpien kalalajien, kuten silakan, poikastuotanto. Alkukesä olisi rakentamiselta rauhoitettua aikaa", Rissanen vakuuttaa.

Ilmoita asiavirheestä