Yleisurheiluhistorian hölmöin tuulilukema löytyy edelleen ennätystilastoista.
Florence Griffith-Joyner hurjasteli Yhdysvaltain olympiakarsintojen satasella ällistyttävää vauhtia muilta karkuun 16. heinäkuuta 1988 ja säikäytti kellon aikaan 10,49. Tuulimittari Indianapolisin radalla jähmettyi näyttämään tuulen voimakkuudeksi nollaa.
Samaan aikaan tuuli värisytti stadionilla lipputankoja niin, että selostajat totesivat välittömästi suorituksen myötätuulitulokseksi. Ennätys kuitenkin hyväksyttiin. Tuulta oli virallisesti 0,0 metriä sekunnissa, mikä poikkesi selvästi päivän muista mittauksista.
- Siinä kävi varmaan niin, että oli piuha poikki tai vastaavaa eikä tuulimittari lähtenytkään käyntiin, valmentaja Petteri Jouste uskoo.
- Joku matemaatikko laski myöhemmin mukana olleille juoksijoille yksilölliset tuuliprofiilit ja arvioi, että juoksussa oli todellisuudessa myötätuulta 5,4 metriä sekunnissa.
Jousteen mielestä Kansainvälinen yleisurheiluliitto olisi voinut hylätä tuloksen epäilyttävän tuulilukeman takia.
- Enää sitä ei voi muuttaa, kun juoksijakin on kuollut, mutta silloin se olisi ollut helppo tehdä. Maailmanennätys olisi jäänyt silti samalla henkilölle, Jouste korostaa.
Griffith-Joyner juoksi olympiakarsintojen välierissä ajan 10,61, joka kävisi edelleen ennätyksestä.
Nykyäänkin tuulen merkitystä vaikea arvioida
Nykyisin tuulen voimakkuutta mitataan tarkasti ultrasoonisella tuulimittarilla, mutta tuulen todellinen vaikutus jää silti arvailtavaksi.
Esimerkiksi sadan metrin juoksussa tuulta mitataan vain yhdestä pisteestä sisäkentän puolelta 50 metriä ennen maaliviivaa.
- Tuulimittaus on hyvin epämääräistä. Jokaiselta kahdeksalta radalta saisi erilaisen lukeman, jos niillä olisi mittarit, valmentaja Jouste toteaa.
Sadan metrin juoksussa nykyaikaiset mittarit kytkeytyvät lähtölaukauksesta automaattisesti ja mittaavat 10 sekunnin ajan tuulen keskiarvoa. Laskentatapa lisää sattuman merkitystä.
- Pikajuoksussa tuuli alkaa vaikuttaa juoksijaan vasta 30 metrin jälkeen, ja sen merkitys on suurimmillaan täydessä vauhdissa matkan jälkipuoliskolla, Jouste muistuttaa.
Mittarilukema kuvaisi tuulen vaikutusta paremmin, jos se laskettaisiin vaikkapa juoksun viiden viime sekunnin keskiarvosta ja mitattaisiin lähempänä maalilinjaa.