Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) sai todeta kädet korvilla keskiviikkona Kemin Ajoksessa, että merellä tuulee välillä tuimasti. Häthätää päähän löytynyt pipo oli tarpeen, mutta korvaläpillekin olisi ollut käyttöä.
Pohjolan Voiman Ajoksen merituulipuiston käyttöön vihkinyt ministeri muistutti, että tyyriimpi tuulisähkö näkyy vastaisuudessa kuluttajien kukkarossa syöttötariffin muodossa.
"Kaikki sähkönkäyttäjät maksavat siitä, että tuulisähkö on vähän kalliimpaa kuin muu sähkö. Tuki ei tule jatkossa valtion budjetista, vaan syöttötariffina", Pekkarinen kertoo. Syöttötariffi on määrä ottaa käyttöön 2010 alusta. Työryhmän ehdotukset valmistuvat maaliskuun loppuun mennessä.
Pohjolan Voimalle syöttötariffi sopii, kunhan sen kulut tulevat maksettavaksi kaikille tasaisesti. "Sen tulee sopia myös Suomen oloihin, ja sen tulisi ohjata investointeja oikeisiin kohteisiin", Pohjolan Voiman tytäryhtiön PVO-Innopower Oy:n toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi linjaa.
Vielä tänä vuonna tuulivoimaa rahoitetaan investointituilla. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on uusiutuvan energian investointitukiin käytettävissä noin 95 miljoonaa euroa, kolminkertaisesti viime vuoteen verrattuna.
Myllyjen metsä
tulossa mereen
Pohjolan Voimalla on suuret suunnitelmat tuulivoiman lisäämiseksi. Toistaiseksi Suomen suurin tuulipuisto Ajoksessa on vasta alkua, jos valtio tekee syöttötariffin suhteen sellaisia ratkaisuja, että se pitää energiayhtiöiden kiinnostuksen yllä tuulivoimaan myös jatkossa. Pohjolan Voiman valmistelussa on 1 000-1 500 megawattia tuulivoimaa.
Parhaillaan ympäristövaikutusten arvioinnissa on Oulun-Haukiputaan ja Kristiinankaupungin edustan merituulipuistojen lisäksi maatuulipuistojen laajennuksia. Ajoksen kymmenen myllyn ja 30 megawatin jatkoksi selvitellään 150-200 megawatin lisäystä. Se tietäisi koosta riippuen puolensataa myllyä merelle. Merelle rakennetaan myös koeperustukset kolmen megawatin voimalalle testaamaan äärimmäisiä olosuhteita.
Ajoksen voimalat ovat pääosin keinosaarilla. Luopajärven mukaan merituulipuiston lippulaivan pystyttäminen oli haasteellista, mutta se onnistui hyvin. Budjetti piti ja aikataulu alittui. "Se näyttää ainakin osittain suuntaa: merelle päin olemme menossa."
Ajoksen mahdollisten laajennusten realistisuus, kokoluokka ja aikataulu selkiytyvät tämän vuoden aikana. Toteuttamiseen voitaisiin lähteä muutaman vuoden kuluttua. Merelle rakentaminen on jopa 50 prosenttia kalliimpaa kuin myllyjen pystyttäminen maalle. Sen vuoksi siihen pitäisi Luopajärven mukaan saada myös hieman lisätukea.
Pikkumyllyt pyörineet
15 vuotta Ajoksessa
Ajoksessa on Pohjolan Voiman kymmenen kolmen megawatin myllyn lisäksi yksi saman kokoinen Haminan Energian mylly sekä kolme piskuista 300 kilowatin Kemin Tuulivoimapuisto Oy:n voimalaa. Tuulivoimapuiston myllyjen pääomistaja on Kemin Energia Oy, joka on mukana megawatin osuudella myös Pohjolan Voiman tuulipuistossa.
Kemin Energian toimitusjohtaja Anne Salo-oja katsoo, että yhtiö harkitsee mukaan menemistä, jos Ajosta jatkossa laajennetaan. Kemin Tuulivoimapuiston kaltaiset pienet erilliset puistot eivät kuitenkaan ole enää ajankohtaisia.
"Ne olivat oman aikansa lapsia. Voimalat ovat toimineet sinänsä luotettavasti", Salo-oja kertoo.
Tuulivoimapuiston myllyt ovat pyörineet vuodesta 1993 lähtien eli ne ovat ovat sivuuttaneet jo lakipisteensä. Jonkin matkan päästä meren rannasta metsässä sijaitsevat voimalat eivät ole parhaalla mahdollisella tuulihollilla: ne pystyisivät teknisesti tuottamaan enemmän, jos tuulet olisivat otollisemmat.