Yhdysvaltojen nykyjohdolle Eurooppa on muuttunut liittolaisesta kilpailijaksi. Jos Donald Trump saa jatkokauden, nykyistä röykytystä on tiedossa vielä kuusi vuotta. On yhä ajankohtaisempaa kuuluttaa eurooppalaista yhtenäisyyttä.
Jos joku jossain vielä epäili, että Donald Trumpin suhtautuminen Eurooppaan ei suuresti poikkeaisi hänen edeltäjiensä linjasta, on aika hyväksyä tosiasiat. Yhdysvaltain nykyjohdolle Eurooppa on paljon vähemmän liittolainen ja paljon enemmän kilpailija kuin aiemmin.
Muutos tuli konkreettisesti näkyville viikonloppuna Saksan Münchenin perinteisessä turvallisuuskonferenssissa. Vaikka presidentti Donald Trump ei ollut paikalla, koleaa viestiä Washingtonista toi varapresidentti Mike Pence.
Kuului toki asiaan, että Pence vakuutti Yhdysvaltojen tukevan liittolaisiaan. Samalla hän suorasukaisesti painosti EU:ta vetäytymään Iranin ydinsopimuksen takaa.
Jo konferenssin kuluessa kuitenkin selvisi, ettei EU aio muuttaa suhtautumistaan Iraniin. Liittosuhteen kestävyyttä vakuutelleen Pencen puheessa oli ontto kaiku myös sen perusteella, mitä tuoreet viestit Yhdysvaltain kauppaministeriöstä kertovat.
Tietojen mukaan ministeriö aikoo julistaa eurooppalaiset tuontiautot riskiksi Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle. Se avaisi Trumpille mahdollisuuden määrätä näille ajoneuvoille ankarat tullit.
Saksassa ihmetelläänkin aiheesta, kuinka liittokumppanin ajoneuvot, joita valmistetaan myös Yhdysvalloissa, voivat uhata sen turvallisuutta. Eivät ne tietysti uhkaakaan, vaan kyse on Trumpin hallinnon halusta tukea omaa autoteollisuutta kauppasodan keinoin.
Jos tullit tulevat voimaan, EU joutuu vastaamaan niihin. Näin osapuolten suhteet uhkaavat liukua entistä heikompaan jamaan.
Merkille pantavaa Münchenissä oli, että usein laimeista puheista moitittu Saksan liittokansleri Angela Merkel käytti nyt poikkeuksellisen energisen puheenvuoron. Hän varoitti kuulijoita kansainvälisten turvallisuusrakenteiden murtumisesta. Erityisesti hän puhui Natosta ja sen roolista turvallisuutta tasapainottavana arvoyhteisönä.
Hänen mielestään rakenteet kaipaavat kyllä uudistusta mutteivät murskaamista.
Se, miten Münchenissä kuultua on kommentoitu, viittaa siihen, että Euroopan toiveikkuus Trumpia kohtaan on lopullisesti karissut. Suhde ei hänen kaudellaan korjaannu.
Toiveet asetetaan nyt siihen, että Trump jää yhden kauden johtajaksi ja että seuraaja on Eurooppa-suhteessa toista maata. Münchenissä niin ikään puhunut Yhdysvaltain edellinen varapresidentti Joe Biden vakuutti, että nykyinen vaihe menee ohi, "älkää epäilkö ollenkaan".
Ehkä, mutta varmaa se ei ole. Trumpin nykyiset suosiolukemat eivät lupaa hänelle jatkoa, mutta vaalipäivään on vielä 21 kuukautta. Sinä aikana hän ehtii tehdä Amerikkaa suureksi monin manööverein.
Yhteisen eurooppalaisen äänen muodostaminen olisi nyt tärkeämpää kuin aikoihin. Jos Yhdysvallat ei anna painoa Euroopan ja EU:n edulle, sitä eivät sen enempää tee Venäjä tai Kiinakaan.
Ryhdistäytymisen pitää nousta EU:n sisältä. Merkelin äänen korotus toivottavasti on tämän kehityksen alku.