Tuu­li-voi­ma­loi­den koko kasvaa

Pohjolan Voiman tytäryhtiön PVO Innopowerin kolme megawatin suuruista tuulivoimalaa jauhaa nyt virallisesti vihittyinä sähköä Oulunsalon Riutunkarissa. Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäen (kesk.) keskiviikkona vihkimät voimalatornit kohoavat 70 metrin korkeuteen, missä halkaisijaltaan 56 metrin suuruiset roottorit tuottavat sähköä kaikkinensa 300 sähkölämmitetyn omakotitalon vuositarpeeseen.

Pohjolan Voiman tytäryhtiön PVO Innopowerin kolme megawatin suuruista tuulivoimalaa jauhaa nyt virallisesti vihittyinä sähköä Oulunsalon Riutunkarissa.

Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäen (kesk.) keskiviikkona vihkimät voimalatornit kohoavat 70 metrin korkeuteen, missä halkaisijaltaan 56 metrin suuruiset roottorit tuottavat sähköä kaikkinensa 300 sähkölämmitetyn omakotitalon vuositarpeeseen.

Jatkossa voimaloiden pitäisi kasvaa siihen kokoluokkaan, että jo yksi mylly pystyisi pyörittämään tuulesta nuo 300 mökin tarvitsemat kilowatit.

"Me pystytämme kolmen megawatin pilottivoimalan Oulun seudulle vielä tämän vuoden aikana. Voimala on sellainen, että se sopii sekä maalle että merelle. Uskomme, että se tulee olemaan päätuotteemme tulevina vuosina, vaikka yhden megawatin voimalatkin pysyvät tuotannossa", sanoo Riutunkarin voimalaitokset toimittaneen oululaisen Winwindin toimitusjohtaja Veli-Matti Jääskeläinen.

Jääskeläisen mukaan pilottimyllyn tarkka paikka ja tilaajakin ovat vielä avoinna, mutta suunnitelmat ovat jo niin pitkällä, että ensi vuodenvaihteessa pitäisi päästä jo 2-3 voimalan nollasarjan tekoon ja varsinainen sarjatuotanto käynnistyisi vuonna 2005.

Koko tuo tehokkuutta

PVO Innopowerin toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi uskoo, että uusiin energiainvestointeihin keskittynyt yhtiö pysyy mukana tuulivoimalabisneksessä, varsinkin jos myllyjen teho kasvaa Jääskeläisen kuvailemalla tavalla.

"Jos tuulivoimalle löytyy kysyntää, niin me olemme mukana. Olemme erityisen kiinnostuneita merituulipuistoista, jossa voimaloiden kokoa voidaan kasvattaa ja sillä tavalla parantaa hyötysuhdetta", Luopajärvi kertoo.

Tehoja pitää kasvattaa, jos Suomessa aiotaan päästä lähellekään kauppa- ja teollisuusministeriössä esitettyä tavoitetta eli tuulivoimatuotannon nostamista vuoteen 2010 mennessä 500 megawattiin.

"Tämä tarkoittaisi sitä, että joka vuosi pitäisi rakentaa noin 50 megawattia uutta tuulivoimalaa, kun 90 luvun alusta tähän päivään mennessä Suomeen on pystytetty tuulivoimaa yhteensä vasta 40 megawatin verran", muistuttaa Luopajärvi.

Luopajärven mukaan tavoite eli tuulivoiman osuuden nostaminen prosenttiin sähköntarpeesta ei ole mahdoton. Esimerkiksi Tanskassa tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on lähes viidennes. Maailma voi myös muuttua muun muassa päästökaupan takia tuulivoimaa suosivaksi.

"Entistä suurempien voimaloiden lisäksi meillä pitää olla tukipolitiikka kunnossa, jotta tuulivoimaloita voidaan tuottaa kilpailukykyisellä hinnalla. Lisäksi tarvitsemme järkevää ja joustavaa viranomaistoimintaa, jotta saamme pystytettyä voimaloita joustavasti sopiville paikoille", Luopajärvi esittää toiveita.

Vienti edellyttää kotimaan tuotantoa

Kotimaan tuulivoimamarkkinat eivät tällä hetkellä näytä mitään vauhdikasta kasvua, mutta sekä PVO:n Luopajärvi että Winwindin Jääskeläinen että erilaisia projekteja on koko ajan vireillä. Sen sijaan vientimarkkinoilla tunnelmat ovat paljon valoisammat.

"Olemme siinä vaiheessa, että alamme keväällä voimaloiden viennin Ranskaan ja Portugaliin. Vientikaupat eivät olisi kuitenkaan onnistuneet ilman kotimaan näyttöjä ja tiettyä liiketoimintavolyymia, siinä mielessä kotimarkkinoiden kehittyminen on ensiarvoisen tärkeää", Jääskeläinen painottaa.

Winwind on myös mukana hiljattain perustetussa tuulivoimaklusterissa, jonka tavoitteena on kasvattaa kotimaisen tuulivoimateknologian viennin arvo miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä.

"Jos onnistumme viemään kokonaisia voimaloita, viennin arvo voi nousta miljooniin euroihin", Veli-Matti Jääskeläinen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä