Rauhan- ja konfliktintutkijana uran tehnyt, työministeri Tarja Cronberg (vihr.) innostuu silmät säihkyen puhumaan uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon haasteista. Hän virittää keskustelua sekä alueellisen puolustuksen että yleisen asevelvollisuuden merkityksestä.
Cronberg heittää Nato-keskusteluun mielenkiintoisen täkyn: "Mikä on Naton käsitys alueellisesta puolustuksesta ja asevelvollisuudesta."
Hän muistuttaa, että Natolla on voimakas kanta yleistä asevelvollisuutta vastaan. Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer sanoi kesällä 2005 Bratislavassa, että alueellinen puolustus on rahanhukkaa.
"Jos Nato-jäsenyydestä ryhdytään Suomessa keskustelemaan, analyysi sekä alueellisesta asepalveluksesta että asevelvollisuudesta pitää myös tehdä."
Asevelvollisuuden
symbolinen merkitys
Cronbergin mukaan edellistä selontekoa laadittaessa alueellinen puolustus ja asevelvollisuus olivat annettuja lähtökohtia, joista ei puhuttu.
Cronbergin mielestä Suomessa ollaan siirtymässä selkeästi valikoivaan asevelvollisuuteen, vaikkei sitä ääneen uskalleta sanoa.
"Yleinen asevelvollisuus voisi säilyä samalla tavalla kuin Saksassa ja Ruotsissa, mutta se muuttuisi virallisestikin valikoivaan suuntaan. Asevelvollisuudella on tulevaisuudessa suurempi symbolinen merkitys kuin maanpuolustuksellinen."
Marssivatko armeijat
rajojen yli?
Cronberg tivaa, mitä alueellinen puolustus on tulevaisuudessa?
"Laajat armeijat eivät marssi rajojen yli. Tällä hetkellä ei taida olla missään päin maailmaa rajat ylittävää valloitussotaa."
Cronberg tarkentaa, että koko Suomea pitää tietenkin puolustaa. Hänen mukaansa rajoihin tuijottaminen estää puolustusvoimien kehittymisen.
"Me suomalaiset otamme kantaa maanpuolustukseen enemmän historian ja maantieteen pohjalta kuin aidosti maailman turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Toivottavasti selonteko pystyisi ylittämään rajoja ja näkemään Suomen roolin maailmassa uudella tavalla."
Cronberg toivoo, että selonteko pystyisi syventämään Nato-keskustelua.
"Meidän ei pidä vain analysoida Natoa eikä selvitys saa olla vain jäsenyyden valmistelua", hän toteaa.
Vihreät joukot
Nato-vastaisia
Omia vihreitä joukkojaan Cronberg ei ole marssittamassa Naton kannalle. "Meillä on selkeän kielteinen kanta Nato-jäsenyyteen."
Cronberg kuittaa naurulla sen, että vihreät voisivat tulla Naton kannalle, jos alueellisesta puolustuksesta ja asevelvollisuudesta luovuttaisiin.
Cronberg vieroksuu Naton voimakkaita voimankäyttöoikeuksia ja kaipaa pohdintaa Naton roolista rauhanturvaajana. Hän muistuttaa Naton olevan sodassa Afganistanissa.
Naton poliittiset turvatakuut ovat Cronbergin mukaan heikentyneet Euroopassa. Hän tähdentää, että EU antaa poliittiset turvatakuut nyt jäsenmailleen. Tätä tilannetta ei ollut edellistä selontekoa laadittaessa.
Ulkopolitiikan pyhin
kabinetti
Kansainvälisen politiikan tutkijana Cronberg myöntää olevansa herkullisessa tilanteessa. Hän istuu ulkopolitiikan pyhimmässä kabinetissa, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (utva).
"Ministeri puhuu ennen kaikkea tietenkin oman sektorinsa asioista, joten on tässä rajoitteitakin. Utvassa voi keskustella ja vaikuttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan", Cronberg tähdentää.
Vihreiden puheenjohtaja ei aio jättää myöskään julkista turvallisuuspoliittista keskustelua miesministereiden harteille.