Kevätaurinko lämmittää mukavasti oululaisiakin, kunhan löydetään tuulelta suojaava paikka. Tuiralaisten suosiossa on uimarannan kahvion seinänvierusta, jonka penkeillä voi paistatella päivää, eikä tuuli tuiverra.
"Käyvät täällä kaupunkilaisetkin", kertoo iltapäivää Oulujoen rannalla perjantaina viettänyt Sirkka Häikiö.
"Täällä on mukava istua ja porista ja katsella uimareita", sanoo vieressä istuva Minta Herukka.
"Näkee miehiä vähillä vaatteilla", Häikiö nauraa, ja kuin tilauksesta pukuhuoneille kävelee joessa pulikoimassa pistäytynyt Arvo Kippola. Kylmän veden jälkeen aurinko paistaa niin lämpimästi, ettei sisälle ole tulenpalava kiire.
"30 asteen pakkasellakin on oikein mukava kävellä", Kippola sanoo. Avantouimarin niksi on totutella ensin kylmään kuivalla maalla. Vesi tuntuu sitten lämpimämmältä.
Kevätaurinko on sopivina annoksina terveellistä, sillä ultraviolettisäteilyn ansiosta iholle muodostuu D-vitamiinia. Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessorin Kari Jokelan mukaan suomalaiset kärsivät pimeänä aikana loka-huhtikuussa usein D-vitamiinin puutoksesta.
Tämä ei tarkoita sitä, että aurinkoa pitäisi ryhtyä ottamaan urakalla. Kesäisin parinkymmenen minuutin annos UV-säteilyä käsille ja kasvoille muutaman kerran viikossa riittää tyydyttämään D-vitamiinin tarpeen. Enempää iho ei voi hyödyntää. Auringossa lekottelua ei siis voi terveyssyillä perustella, vaan normaali ulkoilu piisaa.
Melanooma nelinkertaistunut
Liika auringonotto on vaarallista. Melanoomatapausten määrä on Suomessa Jokelan mukaan karkeasti laskien nelinkertaistunut sitten 1950-luvun alun. Ainoa tiedossa oleva selitys ihosyöpien lisääntymiselle on yleistynyt auringonotto vähissä vaatteissa.
Ylettömästä rusketuksen tavoittelusta tuli muotia 1980-luvulla solariumien myötä, mutta tällä hetkellä pavunruskea pinta ei ole yhtä trendikäs kuin vielä 1990-luvun alussa. Oulun kosmetologikoulun johtaja Liisa Appelgren kertoo, että nykyisin solariumista haetaan pohjarusketus ihon suojaksi etelänmatkaa varten.
Suomen huhtikuussa auringon säteet tulevat vielä vaakatasossa, joten aurinko ei polta kesän tavoin. Hohtavan hangen vuoksi varsinkin lasten silmillä aurinkolasit ovat tarpeen. Lumisokeus eli sarveiskalvon tulehdus saattaa iskeä myös aikuiselle jäillä hiihtelijälle.
Appelgren huomauttaa, että lasitetulla terassilla ruskettuu vain ensimmäisistä auringonsäteistä. Sen jälkeen on käytävä ulkona, jotta väri tarttuisi taas myös lasin läpi.
Tuiran rannalla ei perjantaina UV-säteily huolettanut. Porotuksessa ei olla niin kauan, että iho kärähtää. "En ole mikään auringonpalvoja", Sirkka Häikiö sanoo.
"Ennen saatiin aurinkoa paljon enemmän, kun käytiin pilkillä ja hiihtämässä", Minta Herukka jatkaa.