Keskustelua Kiasman edustan tapahtumista on tarpeen jatkaa. Poliisin vahva voimankäyttö on suomalaisessa yhteiskunnassa vierasta. Jos voimaa on pakko käyttää, perusteiden on oltava aukottomia.
Lauantai-illaksi Helsingin keskustaan suunnitellun "Smash Asem" -tapahtuman ei selvästikään ollut määrä olla tavanomainen mielenosoitus. Jo englanninkielinen sana "smash" tarkoittaa murskaamista. Internetissä ilmoitettiin avoimesti, että tavoitteena on tuoda "edes hieman sekasortoa Helsingin kaduille".
Näistä lähtökohdista oli selvää, että poliisin piti varautua kunnolla eri vaihtoehtoihin. Järjestyshäiriöiden torjumiseen oli todellista aihetta.
Ongelmallista silti on, että poliisi tukahdutti mielenosoituksen ennen kuin se oli oikeastaan edes alkanut. Mitään ei ehtinyt tapahtua, kun mielenosoittajat ja paikalla olleet sivulliset siinä ohessa oli sumputettu ja toista sataa ihmistä oli matkalla pidätysbussissa putkaan.
Laki antaa oikeuden osoittaa mieltä, ja poliisin tehtävänä on valvoa, että oikeutta kyetään käyttämään. Poliisin työnä ei ole estää mielenosoitusta. Sen sijaan poliisin rooliin kuuluu mellakoiden estäminen ja järjestyksen pito.
Kun mukana on rautapamppuja ja puukeppejä, on selvää, että aivan viattomin mielin eivät mielenosoittajat ole liikkeellä. Voimankäyttö tai sillä uhkailu eivät kuulu mielenosoitusoikeuteen. Suurella osalla paikalla olleista ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä tällaisten aikeiden kanssa.
Poliisi oli varustautunut silmiinpistävän vahvasti viikonloppuna Helsingissä. Lisävoimia oli tuotu eri puolilta maata. Suomelle kahden merkittävän EU-kokouksen isäntänä oli tärkeää, ettei mikään saanut mennä vikaan. Silti voi kysyä, olivatko turvallisuusjärjestelyt eri puolilla Helsinkiä ylimitoitettuja ja poliisin toiminta Kiasman edessä yliampuvaa.
Vertaus Göteborgin surullisenkuuluisiin EU-kokouksen mellakoihin vuodelta 2001 ei toimi. Göteborgiin oli kokoontunut tuhatmäärin EU:n kiivaita vastustajia Ruotsista ja Euroopasta, ja tunnelma kaupungissa oli hyvin kireä jo kauan ennen varsinaista räjähdystä. Ruotsin poliisin ja mielenosoittajien välit olivat valmiiksi tulehtuneet.
Kiasman edessä oli kyse melko pienestä ihmisryhmästä ja riskistä poliisien määrään verrattuna. Muualla Helsingissä oli rauhallista, mutta silti ihmiset joutuivat kokemaan tunkkaisen tuulahduksen poliisivaltion tyylistä. Viranomaisten muistissa oli viime vappu, jolloin rähinöinti Helsingin keskustassa riistäytyi käsistä.
Kansalaisjärjestöjen mielenosoitus lauantaina sujui normaalisti. Poliisi arvioi perustellusti, että suurin turvallisuusriski liittyi anarkistien kokoontumiseen lauantai-iltana.
Nyt nähdyillä toimilla kuitenkin kuilu järjestysvallan ja radikaalien nuorten välillä todennäköisesti vain kasvaa, kun myös moni sivullinen koki joutuneensa syyttä epäillyksi. Liioittelun huippu oli erään kaupunginvaltuutetun pidätys lähes vuorokaudeksi. Jos kaikki keskusteluyhteys osapuolten väliltä katoaa ja poliisi koetaan automaattisesti viholliseksi, vastareaktio on odotettavissa.
Tietosuojavaltuutettu ja eduskunnan oikeusasiamies ovat oikealla asialla selvittäessään poliisin toimia. Turvallisuusjärjestelyissä tasapainoillaan hyvin herkällä alueella, mutta ylilyöntejä ei voi hyväksyä edes turvallisuuden nimissä.