Euroopan tautiviraston (ECDC) mukaan bakteerien lisääntyvä antibioottiresistenssi on yksi suurimmista terveysuhkista Euroopassa, ja tilanne pahenee koko ajan. Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja on yhä enemmän, mutta uusia antibiootteja tulee markkinoille hitaasti.
Mikrobilääkkeet menettävät
tehoaan, niiden taikavoima hiipuu.
Asian vakavuuteen nähden sen saama julkisuus on melko vaatimatonta.Viime viikolla pidetty Euroopan antibioottipäiväkin taisi lipsahtaa monelta ohi.
Tuntuu, ettei uhkaa oteta vieläkään tosissaan. Siitä äärimmäisenä osoituksena on aina silloin tällöin ilmoille pulpahtava käsittämätön näkemys siitä, että mikrobilääkkeet pitäisi saada reseptittömiksi myös Suomessa.
Myös lääkkeiden vastuuton käyttö ihmetyttää. Onko kyse itsekkyydestä vai tietämättömyydestä, kun lääkärin määräämät kuurit jätetään kesken? Tai kaivetaan kaappiin lojumaan jääneet antibiootit käyttöön, kun lapsi valittaa korvaansa? Tai juostaan niin kauan lääkäriltä toiselle, että saadaan viruksen aiheuttamaan vaivaan antibioottikuuri varan vuoksi?
Tässä myös yksittäisen lääkärin vastuu on painava. Kotidiagnoosilla varustettu antibioottiuskovainen potilas on varmasti hankala, mutta lääkärin on tarvittaessa sanottava ei. Silläkin uhalla, että leimautuu asiakkaan silmissä "huonoksi lääkäriksi", kun tarjoaa hoidoksi lääkkeiden sijaan almanakkaa.
Antibioottiresistenssi on ongelma jo nyt. Esimerkiksi kolibakteerin vastustuskyky keskeisille antibiooteille on lisääntymässä lähes koko Euroopassa. Kyse on bakteerista, joka on hyvin yleinen tulehdusten aiheuttaja.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) mukaan Suomessa suurin avohoidon ongelmabakteeri on pneumokokki. Mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä pneumokokkikantoja löytyy yhä enemmän ja lääkkeiden valinta vakavimpiin tautimuotoihin on vaikeutunut.
Välikorva- ja poskiontelotulehdusten lisäksi pneumokokki aiheuttaa vakavia yleisinfektioita ja hengenvaarallisia keuhkokuumeita.
Kun yleisesti käytetyt antibiootit eivät enää tehoa, joudutaan valitsemaan muita antibiootteja. ECDC:n mukaan tämä saattaa viivyttää oikean hoidon antamista potilaille ja voi johtaa komplikaatioihin, muun muassa kuolemaan.
Potilaat saattavat myös tarvita enemmän hoitoa sekä kalliimpia antibiootteja, joilla voi olla vakavia sivuvaikutuksia.
Euroopan tautivirasto kantaa huolta muun muassa siitä, että syntyvät uudet bakteerikannat ovat resistenttejä useille antibiooteille ja ne saattavat lopulta muuttua vastustuskykyisiksi kaikille olemassa oleville antibiooteille.
Yhden tällaisen ongelmaryhmän muodostavat tietyt klebsiellabakteerit. Näitä pahimmillaan kaikille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä kantoja on alkanut esiintyä myös Suomessa.
Kun antibiootit eivät enää pure, ihmisiä alkaa taas kuolla bakteeriperäisiin, tällä hetkellä vielä lääkkein parannettavissa oleviin tauteihin, kuten keuhkokuumeeseen tai leikkauksen jälkeisiin infektioihin.
ECDC muistutti antibioottipäivän kunniaksi, että ilman mikrobilääkkeitä lääketieteelliset toimenpiteet, kuten elinsiirrot, syövän kemoterapiahoito ja tehohoito eivät ole mahdollisia.
Tällöin oltaisiin painajaisunessa, johon verrattuna sikainfluenssa on kärpässarjaa, jos sitäkään.