Kuluttajaneuvonnan siirtyminen kuntien kontolta valtiolle on saanut kansalaisilta nihkeän vastaanoton.
Monien mielestä uudessa systeemissä on huonoa se, ettei välttämättä pääse asioimaan kotipaikkakunnan tutun neuvojan kanssa, vaan puhelimeen voi vastata toisella puolella maata työskentelevä henkilö. Asiakkaat ovat kokeneet, että etenkin paikallisiin asioihin on vaikea saada kantaa.
Johtaja Anja Peltonen Kuluttajavirastosta on kuitenkin sitä mieltä, että uusi systeemi on aiempaa toimivampi.
"Neuvojan tavoittaa paremmin kun on enemmän puhelimeen vastaajia", Peltonen korostaa.
Siinä missä asiakas ennen saattoi joutua odottelemaan pitkään ennen kuin sai yhteyden oman paikkakunnan kuluttajaneuvontaan, nyt pääsee asioimaan huomattavasti nopeammin.
"Tasa-arvo on lisääntynyt. Palvelu on yhdenmukaista ja sitä saa yhdestä numerosta. Aina löytyy vastaaja", Peltonen luettelee etuja entiseen verrattuna.
Palvelun saamista saattoivat aiemmin hidastaa muun muassa neuvojien lomat, kokoukset ja sairastumiset. Nyt paikkaajia löytyy aina tarvittaessa. Yksi lisäetu keskitetystä neuvonnasta on se, että Kuluttajavirasto pystyy paremmin seuraamaan mitkä kysymykset nousevat esille.
"Niihin on sen jälkeen helpompi puuttua", Peltonen toteaa.
Peltonen uskoo, että kunhan tieto uudesta mallista tavoittaa kunnolla kansalaiset, tyytyväisyys kuluttajaneuvontaan lisääntyy.
Palveluista
hankala valittaa
EU-komission tekemän selvityksen mukaan unionin kansalaiset kokevat saavansa huonoa palvelua energia-, liikenne- ja pankkialoilla. Kansalaisten mielestä peruspalvelut ovat tehottomia, niistä koituu jatkuvasti enemmän ongelmia kuin tavarakaupasta. Palveluista valitetaan kuitenkin hyvin harvoin.
"On jännää, että niitä moititaan silloin kun erikseen kysytään, mutta ne eivät nouse esille tehdyissä valituksissa", Peltonen toteaa.
Peltonen arvelee, että vaikka energia-, liikenne- ja pankkipalvelut ovat arkipäivää, kuluttajat eivät oikein osaa sanoa mitä he haluaisivat tai arvioida edes sitä mitä he voisivat vaatia palvelun tuottajalta. Tavaramarkkinoilla koetusta selkeästä "kertavääryydestä" on paljon helpompi nostaa äläkkä.
Kun esimerkiksi sähkön hinta nousee, ihmiset miettivät mitä sen suhteen voisi tehdä. Yleensä kukaan ei tee lopulta mitään. Hyvin harvat lähtevät esimerkiksi kilpailuttamaan sähköyhtiöitä.
Pankkipuolella haetaan kenties edullista lainakorkoa ja vaihdetaan sen mukaan pankkia, mutta palvelu- ja muiden maksujen kohdalla niin ei menetellä.
"Asiakkaiden pitäisi saada ainakin kerran vuodessa pankilta raportti siitä, mistä he maksavat. Tietojen pitäisi olla myös vertailukelpoisia keskenään", Peltonen sanoo.