Neljä ihmistä kuoli henkilöauton ja tavarajunan yhteentörmäyksessä perjantaina iltapäivällä Tornion Yli-Vojakkalassa. Onnettomuudessa saivat surmansa yksi aikuinen ja kolme alle 10-vuotiasta lasta. Risteys oli paikkakuntalaiselle kuljettajalle tuttu.
Onnettomuus sattui Förstantien vartioimattomassa tasoristeyksessä. Kahden veturin vetämä tyhjä tavarajuna oli tulossa Kemistä ja matkalla Kolariin hakemaan puutavaralastia. Henkilöauto oli kääntynyt Valtatie 21:ltä Förstantielle ja lähti ylittämään rataa, kun se törmäsi junaan.
Auto raahautui 300 metriä junan mukana. Autossa olleet saivat surmansa välittömästi. Poliisi sai hälytyksen onnettomuudesta kello 13.34. Ylikonstaapeli Veikko Alaviukolan mukaan kyseessä ei ollut perhe, mutta samasta perheestä kuoli useita henkilöitä.
Valtatie 21:ltä lähtevä Förstantie kulkee jonkin matkaa radan suuntaisesti pohjoiseen ja ennakkonäkyvyys tieltä radalle on huono radan ja tien välissä kulkevan kuusiaidan vuoksi. Aidan jälkeen tie kääntyy ja nousee melko jyrkästi tasoristeykseen. Itse risteyksessä näkyvyys on kohtalaisen hyvä molempiin suuntiin. Onnettomuushetkellä vallitsi normaali talvikeli.
"Junan kuljettajan mukaan hän ajoi 70-80 kilometriä tunnissa ja auto tuli niin yllättäen veturin eteen, ettei veturinkuljettaja ennättänyt tehdä mitään", Alaviuhkola kertoo. Radalla saa ajaa maksimissaan 90 kilometriä tunnissa. Juna kulki vakioaikataulun mukaista säännöllistä vuoroa.
"Ainakin valot"
Torniossa on viimeisen kuukauden aikana sattunut kaikkiaan neljä onnettomuutta vartioimattomissa tasoristeyksessä. Toinen kuolemaan johtanut kolari sattui tätä ennen Kaakamossa. Vartioimattomia tasoristeyksiä on Torniossa yli kymmenen. Tornion ja Kolarin välillä niitä on jo kymmeniä.
Ylikonstaapeli Erkki Juntti kertoo, että kaikki viimeiset onnettomuudet ovat sattuneet kyläläisille. Perjantain onnettomuudenkin risteys oli kuljettajalle tuttu.
Kylissä on jo vuosia puhuttu vartioimattomien tasoristeyksien vaaroista. Vaaratilanteet ovat kasvaneet sitä mukaa kuin asutus on tihentynyt ja kiivennyt ylös jokivartta. Asutus on laajentunut myös radan itäpuolelle.
"Kaupunki on lähestytty Ratahallintokeskusta ja aikoinaan VR:ää. Näissä yhteyksissä on selvitelty turvalaitteiden kustannuksia ja toisaalta eritasoliittymien rakentamismahdollisuuksia. Mutta ne ovat kalliita ratkaisuja ja Ratahallintokeskus on aina vedonnut rahapulaan ja määrärahojen puutteeseen", Tornion kaupungin tekninen johtaja Erkki Heikkilä sanoo. Kaupunkia ovat patistelleet aktiiviseksi asukkaat.
Ylikonstaapeli Juntin mielestä tasoristeyksiin pitäisi saada vähintäänkin valot.
Rata saatiin liikennöitävään kuntoon kello 17.40. Onnettomuusjuna vedettiin Tornioon ja yhteentörmäyksessä hieman vahingoittunut etummainen veturi vaihdettiin toiseen.
Huomio Pohjois-Suomen radoille
Pitkään jatkuneesta turvallisuustyöstä huolimatta tasoristeysonnettomuuksia ei ole saatu vähennettyä. Esimerkiksi Torniossa on viimeisen kuukauden aikana sattunut kolme muuta tasoristeysonnettomuutta, joista yksi johti kuolemaan.
Pohjois-Suomen hiljaisilla rataosuuksilla sattuu paljon onnettomuuksia ja se on huomattu myös Ratahallintokeskuksessa.
"On edellytykset, että turvallisuutta parantavia toimia kohdennetaan tänä vuonna erityisesti Pohjois-Suomeen", Ratahallintokeskuksen turvallisuusjohtaja Kari Alppivuori sanoo. Hän ei kuitenkaan lupaa lisää rahaa esimerkiksi tasoristeysten poistamiseen. "Esimerkiksi puolipuomilaitoksen asennus maksaa 100 000 euroa ja eritasoristeyksen rakentaminen vähintään kaksi kertaa enemmän."
Liian suuri nopeus
tutussa paikassa
Alppivuori pitää Lapin tasoristeyksiä turvallisina hyvän näkyvyyden ansiosta. Alppivuoren mielestä autoilijoiden liian suuri nopeus tutussa paikassa on syypäänä useimpiin onnettomuuksiin.
Suomessa on lähes 5 000 tasoristeystä. Liikenne- ja viestintäministeriössä on laadittu tasoristeysten turvallisuusohjelma, jonka tavoitteena on poistaa 1 100 tasoristeystä vuoteen 2015 mennessä. Turvallisuutta on yritetty kohentaa erityisellä kampanjalla, mutta siitä huolimatta Suomessa sattuu nelinkertaisesti tasoristeysonnettomuuksia verrattuna muihin Pohjoismaihin.
"En tiedä, mikä siihen on syynä. Ehkä suomalaisten autoilijoiden liikennekulttuuri on sellainen, että ei varota riittävästi", arvioi tasoristeyskampanjatyöryhmän puheenjohtaja Timo Saarinen. Kampanjatyöryhmä kokoontuu ensi viikolla, jolloin aletaan miettiä tämän vuoden toimintaa.