Kolumni

Tuttu ja tur­val­li­nen vaih­to­eh­to

Kun Kärpät julkisti maanantaina Hannu Aravirran jatkosopimuksen, joka voi parhaassa tapauksessa yltää kevääseen 2013 saakka, se viestii vahvaa kaksisuuntaista luottamusta ja kunnioitusta.

_
_

Kun Kärpät julkisti maanantaina Hannu Aravirran jatkosopimuksen, joka voi parhaassa tapauksessa yltää kevääseen 2013 saakka, se viestii vahvaa kaksisuuntaista luottamusta ja kunnioitusta.

Kärpät uskoo Aravirtaan, ja Aravirta näkee Kärpissä organisaation ja joukkueen, jota voi huoletta ohjailla eurooppalaisten kaukaloiden parrasvaloihin.

Aravirta ei nimittäin enää ottaisi vastaan haastetta, jonka hän kokisi epämiellyttävän pakonomaiseksi. Aravirralla on status - hän on oman alansa instituutio. Mies, jonka ei tarvitse miettiä kysynnän ja tarjonnan lainalaisuuksia. Hänellä on aina ollut ottajia.

Aravirran työhistoriaan mahtuu tunnetilojen täydelliset ääripäät. Vuonna 1995 hän maistoi MM-kullan ihanuutta ja johdatti samalla vuosikymmenellä Jokerit liigakultaan ja Euroopan mestariksi.

2003 hän petti omissa MM-kisoissamme koko kansakunnan. Puolivälierätappio 5-1-johtoasemasta Ruotsille kuuluu sarjaan käsittämättömät möhläykset.

Aravirta on edelleen sidoksissa Jokereihin, sillä narrikeisari Harry Harkimo maksaa hänelle palkkaa vielä tämän kevään ajan. Viimeisin pesti Jokereissa päättyi potkuihin 25.11. 2009.

Tiedot sen aikakauden jokeriperheestä kertovat, että Aravirta saapui keskiöön takki auki ja selkä suorana. Niin, että homma hoituisi vanhoilla meriiteillä.

Kaiken lisäksi hän joutui vastentahtoisesti tekemään liikaa kompromisseja. Vahvan isännän ääni kuului koppiin saakka.

Matka mukavuusalueelta nöyryysalueelle opetti Aravirtaa. Nyt hän on tullut Kärppiin ja ottanut tilanteen jämäkästi haltuun. Hän on reagoinut eteen vyöryviin tilanteisiin ja käännöksiin nopeasti. Viestit joukkueen sisältä kertovat, että Aravirta on pidetty valmentaja.

Aravirran retoriikka on omaa luokkaansa. Puheessa on kantavuutta, jäntevyyttä ja pontevuutta.

Sanahelinä ei kuitenkaan riitä, kun puhutaan menestyvästä joukkueesta ja itse pelistä. Sanojen pitää nyt konkretisoitua tekoina kaukalossa.

Joukkueessa on järkyttävän kova potentiaali, että se suorastaan tihkuu läpi. Vaikka peli ei todellakaan vielä ole valmista, olisi vielä kamalampaa, jos potentiaalia ei olisi lainkaan.

Oulun kokoisessa kaupungissa oli ja on kymmenittäin - ellei satoja - asiantuntijaksi itseään tituleeraavia ihmisiä, jotka tiesivät, että Kärppien uusi vastuuvalmentaja on Kai Suikkanen.

On totta, että Suikkanen oli kaavailuissa mukana aina loppusuoralle saakka, mutta Aravirran ohittajaa hänestäkään ei tullut.

Suikkanen mittauttaa Suomen mestarina arvoaan ulkomailla, ja jossain päin Keski-Eurooppaa Sveitsi-Itävalta-akselilla häntä odottanee uusi työpaikka.

Kun Aravirran joutsenlaulu päättyy Kärpissä 2013, seuraava vastuuvalmentaja on joko Kai Suikkanen tai Kari Jalonen.

Tämä ei ole tieto. Se on pelkkä valistunut arvaus.