Helsinki Tutkinnon ahkeroiminen aikuisena nostaa vain harvoin palkkaa. Maisteriksi opiskelu paisuttaa kukkaroa, mutta monilla muilla aikuisiällä tehdyillä tutkinnoilla ei ole vaikutusta tuloihin. Sen sijaan tutkinnon tahkoaminen nuorena lisää yleensä tuloja. Tiedot selviävät tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Kauppatieteiden lisensiaatti Ulla Kruhse-Lehtonen arvioi, että monet aikuiset opiskelevat kehittääkseen itseään, eivätkä haaveile paksummasta palkkapussista. Aikuisena suoritetun tutkinnon jälkeen elinvuosia, jolloin tuloja voi tienata, on myöskin vähemmän jäljellä kuin nuorena.
- Aikuiskoulutusta ei aina ajatella investointina, kertoo Kruhse-Lehtonen.
Aikuisena tutkinnon suorittaneilla on keskivertoa enemmän koulutusta ja vähemmän työttömyyttä. Heidän tienestinsäkään eivät ole pienempiä kuin muilla samanikäisillä ja saman tutkinnon suorittaneilla. Tulos kielii siitä, etteivät aikuiset opiskele kohentaakseen heikkoa asemaansa työmarkkinoilla.
Tutkimuksessa selvisi, että maisterin papereiden nappaaminen lisää aina tuloja. Tutkinto kannattaa myös tehdä eri koulutusalalta kuin vanha tutkinto, sillä tilastojen mukaan se näyttää lisäävän tienestejä.
Sen sijaan siirtyminen alemmalta koulutusasteelta hieman ylemmäs tai toisen samantasoisen tutkinnon tekeminen eivät juurikaan vaikuta tuloihin.
Kruhse-Lehtonen tutki yli 30-vuotiaiden suomalaisten tutkintoja ja tuloja. Tutkimuskohteena oli Tilastokeskuksen väestönlaskenta-aineisto, josta oli otettu 10 prosentin otos. Aineisto oli vuosilta 1970-1995, joten tutkimuksessa ei huomioitu ammattikorkeakoulututkinnon vaikutusta tuloihin.
Maisterin arvo muuttunut
Väitöskirja tarkastelee myös sitä, kuinka paljon koulutuksen hankkiminen vaikuttaa tuloihin eri ikäluokilla. Tutkimuksen mukaan koulutuksesta saatu tulohyöty on supistunut jatkuvasti vanhemmista ikäluokista nuorempiin. Maisterintutkinto on siis ollut aikaisemmille sukupolville taloudellisesti paljon parempi sijoitus kuin nuoremmille sukupolville.
- Epäilen, että ilmiö johtuu tarjonnasta. 1960-luvulta lähtien maistereita on valmistunut paljon enemmän kuin aikaisemmin, muistuttaa Kruhse-Lehtonen.
Kansantaloustieteeseen kuuluva väitöskirja tarkastetaan perjantaina Helsingin kauppakorkeakoulussa.