Ympäristöministeriön kaavailema Pallas-Ylläksen kansallispuiston lisälaajennus nostattaa Lapissa jyrkkiä vastalauseita. Ensin ärähti tutkimusmetsiensä pilkkomista vastustava Metsäntutkimuslaitos (Metla), ja maanantaina se sai tuekseen myös Lapin liiton, joka pitää esitystä rakennuslain vastaisena.
Pallas-Ounastunturin nykyisen puiston ja Ylläs-Aakenuksen vanhojen metsien alueen yhdistämistä 100 000 hehtaarin suurkansallispuistoksi on valmisteltu hyvässä hengessä. Nyt siitä on kuitenkin tulossa aiottua suurempi. Puistoon ollaan liittämässä myös Metlan tutkimuskäytössä olevia alueita Pallasjärven ympäristöstä.
Lapin liitto kummastelee uutta käännettä, koska laajennus vaikeuttaisi Tunturi-lapin seutukaavan toteuttamista. Se olisi siis uuden rakennusain vastainen ratkaisu. "Ympäristöministeriö vahvisti kaavan vasta muutama kuukausi sitten, ja jo nyt sitä ollaan romuttamassa", maakuntajohtaja Esko Lotvonen ihmettelee.
Pallasjärven alue on Metlan ainoa metsänraja-alueella sijaitseva tutkimusmetsä, ja sen liittäminen kansallispuistoon vaarantaisi jo vuosikymmeniä kestäneet tutkimushankkeet. Myös paikallisen väestön kalastus- ja käyttöoikeudet vaarantuisivat.
Kansallispuiston lisälaajennukselle ei Lapin liiton mielestä ole myöskään suojelullisia perusteita, sillä kyse ei ole luonnontilaisista metsistä. Alueen pääkäyttömuoto on metsätalous.
Metsähallitus vie
Metlalta kaiken
Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, Pyhätunturin kansallispuisto ja Pisavaaran luonnonpuisto siirettiin Lapissa Metlalta metsähallituksen hallintaan vasta reilu vuosi sitten. Nyt kaavailtu uusi hallinnan siirto tuli Metlalle täytenä yllätyksenä.
"Vuoden takainen muutos oli kovan väännön tulos, ja sen yhteydessä sovittiin myös henkilöstön ja tehtävien jaosta. Harmittaa, että nyt kaikki revitään taas auki ja aiheutetaan epävarmuutta", sanoo Metlan Rovaniemen aseman vs. johtaja Mikko Hyppönen.
Ministeriö ja metsähallitus ovat virallisesti myöntäneet suunnittelevansa puistoon liitettäväksi vain Pallasjärven rantojensuojelualueen ja Mustakeron vanhojen metsien suojelualueen.
Julkisuudessa on kuitenkin nähty myös karttoja, joissa lisälaajennus on paljon isompi. Siinä muodossa laajennus veisi Metlalta jokseenkin kaikki sen käytössä olevat 7000 hehtaarin tutkimusalueet.
"Laajempi rajaus on kuitattu erehdykseksi, mutta eivät tällaiset asiat tyhjästä tule esille", Mikko Hyppönen epäilee.
Toisaalta jo pelkkä tutkimusmetsien pilkkominen olisi laitokselle korvaamaton vahinko.
"Varsinkin Pallasjärven ranta-alue on tutkimukselle niin tärkeä, että sen menettäminen rajoittaisi mahdollisuuksiamme huomattavasti", Hyppönen korostaa.
Kymmenien vuosien
tutkimussarjat vaarassa
Metlalla on Pallasjärven tutkimuksissa kiinni kaksi työntekijää, jotka tekevät työtä myös Ilmatieteen laitokselle. Jos lisälaajennus toteutuu, vakinaisen henkilöstön pito paikan päällä vaikeutuu.
"Suurin vahinko koituu juuri tutkimukselle, koska emme enää pysty jatkamaan tutkimussarjoja, joita on tehty 1970-luvulta saakka. Käynnissä olevien tutkimusten jatko edellyttää jatkuvaa paikalla oloa", Mikko Hyppönen korostaa.
Alueen säilyttäminen tutkimuskäytössä olisi Hyppösen mielestä myös suojelullisesti parempi ratkaisu.
"Kansallispuistoissa korostuu retkeily, ja turismi on kohteelle varmasti suurempi vaara kuin tutkimus."
Pallasjärvi on mukana Euroopan metsien terveydentilan seurantaverkossa ja arktisen ympäristön arviointiohjelmassa. Pitkäaikaisia tutkimuksia alueella ovat muun muassa puiden kukinnan ja siemensatojen seuranta, pikkunisäkästutkimus ja metsänjalostukseen liittyvä tutkimus.