Tutkimus- ja koeasemia on Suomessa liikaa asiaa selvittäneen työryhmän mukaan. Työryhmän mielestä tutkimusasemia yhdistämällä ja lakkauttamalla määrä pitäisi pudottaa noin puoleen nykyisestä 92:sta. Asemien koko on tutkimuksen kannalta liian pieni ja yhteistyössä on puutteita.
Maa- ja metsätalousministeriölle luovutettu raportti sisältää muun muassa Helsingin yliopiston Värriön aseman lakkauttamisen Savukoskella. Se yhdistettäisiin Oulun yliopiston Oulangan biologiseen asemaan Kuusamossa. Asiaa on jo valmisteltu vuosia.
Neljä yliopistoa kehittää työnjakoa
Neljän eri yliopiston on määrä kehittää keskinäistä työnjakoa mereen liittyvistä tutkimuksissa asemilla, joihin lukeutuu myös Perämeren tutkimusasema Hailuodossa. Sitä kehitetään osana Hailuodon kunnan ja Metsähallituksen Luototalohanketta. Samalla Oulun yliopistolta edellytetään Hailuodon toiminnan uudelleen arviointia.
Rovaniemellä tavoitteena on MTT:n tutkijoiden siirtyminen Metsäntutkimuslaitoksen tiloihin. Turun yliopiston tulee selvittää Kevon aseman yhteistyömahdollisuudet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tenon aseman kanssa.
Metlan tutkimusyksiköiden määräksi olisi työryhmän mukaan sopiva neljä, joista yksi Rovaniemellä. RKTL:n osalta työryhmä esittää Perämeren kalantutkimusaseman toimintojen siirtämistä Ouluun.
Opetusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän mukaan tutkimusasemia olisi kehitettävä suuremmiksi yksiköiksi, jolloin riittävä tutkijamäärä vahvistaa tutkimustoiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Työryhmä suosittaa eri hallinnonalojen asemien yhteistyön tiivistämistä ja joissain tapauksissa yhdistämistä. Tutkimusasemat olisivat yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteiskäytössä.
Tutkimustoimintaa keskitettäisiin työryhmän ehdotuksen mukaan nykyistä harvemmille asemille ja joitakin asemia tulisi voida lopettaa tai muuttaa selkeästi koe- tai näytteenottotukikohdiksi. Tämä edellyttää eri alojen yhteisten osaamiskeskittymien luomista sekä verkostoitumisen ja yhteistyön tiivistämistä.
Sektoritutkimusasemien tutkimuksen puutteeksi on usein havaittu riittämättömät yhteydet alan yliopistotutkimukseen. Siksi työryhmä pitää tärkeänä, että asemien tutkijoiksi saadaan nykyistä merkittävästi enemmän tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä.
Asemista opetuksen ja tutkimuksen keskuksia
Asemien yhteistyötä yliopistotutkimukseen tulisi tiivistää.Työryhmän näkemyksen mukaan tutkimusasemien tulisi olla opetuksen ja tutkimuksen ympärivuotisia toimintakeskuksia, jotka täydentävät maanlaajuisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkkoa. Tutkimuslaitosten lisäksi tarvittaisiin tieteenala- ja aluekohtaisesti kattava koe- ja havaintoasemien sekä opastuskeskusten verkosto.
Työryhmän sihteerin DI Matti Hosian mukaan monella asemalla on ongelmana pienuus. "Jos siellä on yksi tutkija tai puolikas, niin sillä ei juuri tutkimusta tehdä, vaan pyöritetään rutiineja. Asemien tulisi olla myös ympärivuotisesti toimivia."Selvityksessä ei anneta kovin yksityiskohtaisia esityksiä, vaan suuntaviivoja asemien ylläpitäjille. "Esitykset ovat hieman ympäripyöreitä. Jatko jää sitten ministeriöiden ja muiden ylläpitäjien mietittäväksi."