Suomalainen merentutkimusalus Aranda on kiivennyt pohjoisille vesille aina Huippuvuorten ja Grönlannin väliselle alueelle. Siellä jäljitetään jäälauttojen liikkeitä, mutta onpa tuttavuutta tehty jääkarhunkin kanssa.
Nuori jääkarhu esti sunnuntaina parin tunnin verran hakemasta laivan läheltä tutkimuslaitteita pois. Liian tuttavallisiin väleihin tutkijat eivät karvaisten kumppanien kanssa ole kuitenkaan uskaltaneet ryhtyä.
Laiva tutkii arktisen merijään kulkeutumismäärien muutoksia Jäämereltä Grönlanninmerelle ja Pohjois-Atlantille.
Merentutkijat ovat yhä kiinnostuneempia pohjoisista vesistä, koska viimeksi kuluneiden 20 vuoden on havaittu Jäämeren jääpeitteen pinta-alan pienentyneen 5–10 prosenttia. Asia on paljastunut satelliittien havainnoista.
"Aivan lähivuosina saadaan selko siitä, aiheuttaako kasvihuoneilmiö pohjoisilla vesillä jääpeitteen vähentymistä", uskoo professori Jouko Launiainen, joka on Arandan retken johtajana.
Maapallo saa Auringosta saman verran energiaa kuin satojen vuosien kuluessa tätä ennenkin. Nykyisin hiilidioksidi ja pilvet ilmakehässä aiheuttavat sen, että tätä energiaa ei riittävästi säteile avaruuteen.
Sen sijaan energiaa jää Maapallon ilmakehään ja meriin ja lämpötila on hiljalleen noussut, selittää Launiainen kasvihuoneilmiötä.
Ihmisen toimet lisäävät lämpenemistä. Se voi olla osittain luonnon tapahtumaan liittyvää, mutta ihmisen merkitys on ilman muuta voimistava.
"Luonnolliseen vaihteluun voidaan laittaa monia asioita, mutta sitten päädytään jälleen ihan pian sellaiseen kysymykseen, että mikä niitä luonnollisia vaihteluja aiheuttaa, jos ei suoraa syy-seuraus-suhdetta löydy. Tilanne on mutkikas vielä lähivuosina, mutta kasvihuoneilmiö on hyvin vakavasti otettava asia ja merkittävä kandidaatti."
Tutkimuksen yhteydessä Aranda on ollut ankkuroituneena jäälauttaan ja ajelehtinut sen mukana. Laivalle on välitetty sääennusteita, satelliittikuvia ja jääpoijujen datatietoa Valtin teknillisessä tutkimuskeskuksessa sijaitsevan portaalin kautta.
Tämä reaaliaikainen tietopalvelu tarjoaa merkittäviä palveluparannuksia nykyiselle merenkululle. Kauppamerenkulussa voidaan entistä paremmin optimoida reittejä jää- ja säätilanteen mukaan sekä minimoida onnettomuus- ja lastin vahingoittumisriskejä.
