Yhteydet Skandinaviaan ja nimenomaan Ruotsiin estivät Suomen neuvostolaistamisen toisen maailmansodan jälkeen. Myös Ruotsin reaktioilla oli merkitystä siihen, miten Neuvostoliitto kohteli Suomea, toteaa valtiotieteen lisensiaatti Mikko Majander tuoreessa väitöskirjassaan Pohjoismaa vai kansandemokratia.
Suomen kiinnittyminen muihin Pohjoismaihin juontaa juurensa jo 1800-luvulle, jolloin kansalaisyhteiskunta alkoi kehittyä.
- Toisen maailmansodan lopputuloksena syntyi tilanne, jossa SKP:tä lukuun ottamatta lähes kaikki muut intressitahot näkivät skandinaavisen yhteyden korostamisessa mielekkään vastavoiman, jolla Suomea voitiin irrottaa Neuvostoliiton ei-toivottavasta syleilystä, Majander sanoo väitöskirjassaan.
Itäeurooppalaisella mallilla ei ollut juuri minkäänlaista vetovoimaa ruotsalaisen kansankodin rinnalla edes suomalaiskommunistien omassa joukossa.
