Nuorten kovien väkivaltarikosten määrä on viime vuosina hieman lisääntynyt, mutta pienempien rötösten määrä näyttää olevan laskussa.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen seurantatutkimuksen mukaan peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset varastelevat ja kiusaavat toisiaan vähemmän kuin muutama vuosi sitten. Myös asenteet rikollisuutta kohtaan ovat koventuneet: Yhä harvempi hyväksyy selityksiä lain rikkomiselle.
Kyselytutkimuksen perusteella näyttääkin siltä, että mallikelpoisesti käyttäytyvien nuorten joukko on kasvanut. Esimerkiksi koulukiusaamista tunnusti tuoreimmassa tutkimuksessa viimeksi kuluneen vuoden aikana harrastaneensa vajaa 15 prosenttia vastaajista, kun vuonna 1995 kiusaajia oli noin 25 prosenttia.
Ero saattaa johtua joko kiusaamisen vähenemisestä tai siitä, etteivät nuoret enää kehtaa tunnustautua kiusaajiksi. Oli syy kumpi vain, koulukiusaamista vastustavilla kampanjoilla lienee ollut vaikutusta tulokseen. Seurantatutkimusta varten haastateltiin noin 4 300:aa peruskoulun yhdeksäsluokkalaista keväällä 2001. Vastaavia kysymyksiä on aiemmin kysytty vuosina 1995, 1996 ja 1998.
Varastamisen suosio on vähentynyt vuosien mittaan joka suhteessa: Yhä harvempi ilmoittaa varastaneensa joko koulusta, kaupasta tai kotoa. Esimerkiksi koulusta varastaneita oli vuonna 1995 lähes kolmannes vastaajista, mutta vuonna 2001 enää viidennes.
Kaupasta varastamisesta raportoi ensimmäisessä tutkimuksessa reilut 15 prosenttia vastaajista ja tuoreimmassa tutkimuksessa noin 12 prosenttia. Varkaiden määrän pienentyessä varastettujen tavaroiden arvo on kuitenkin kasvanut.
Voimakkaimmin lisääntynyt nuorisorikollisuuden muoto on tutkimuksen mukaan huumeiden käyttö. Marihuanan ja hasiksen käyttäjien määrä nousi seurantatutkimuksen aikana 4,4 prosentista 8,5 prosenttiin. Muita huumeita yhdeksäsluokkalaiset eli 15—16-vuotiaat käyttivät vähän: Ensimmäisen kerran niistä raportoitiin vuonna 2001, jolloin aineita ilmoitti kokeilleensa 1,6 prosenttia vastanneista.
Pahoinpitelyyn ilmoitti uusimmassa tutkimuksessa syyllistyneensä kahdeksan prosenttia vastanneista eli suunnilleen sama määrä kuin vuonna 1995. Väkivallan uhkaa nuoret tunsivat kuitenkin aiempaa enemmän.
Tutkijoiden mukaan tämä saattaa johtua siitä, että herkkyys tulkita tilanteita uhkaaviksi on lisääntynyt. Asenteita mittaavassa tutkimusosiossa selvisi, etteivät nuoret enää hyväksy tavallisia rikollisuuden selityksiä yhtä auliisti kuin ennen.
Esimerkiksi luonnonsuojelun hyväksyi lain rikkomisen perusteeksi enää vain kolmannes tytöistä ja vajaa viidennes pojista, kun vuonna 1995 sen hyväksyi puolet tytöistä ja reilusti yli kolmannes pojista.
Yhä harvempi uskoi myös esimerkiksi väittämiin: Lain rikkominen kehittää persoonallisuutta tai itsensä toteuttaminen on tärkeämpää kuin lain noudattaminen.
