Perunan viljely on Pohjois-Pohjanmaalla vahva ja hyvin toimiva osa maataloutta. Siemenperunakeskus (SPK) sijoitettiin runsaat kaksi vuosikymmentä sitten Tyrnävälle siksi, että alueen maaperä sopii sen tarkoituksiin erinomaisesti ja pitäjän pellot olivat vapaita perunaa vaivaavista taudeista. Kun SPK muuttuu syyskuun alussa valtion liikelaitoksesta osakeyhtiöksi, sen tutkimustyöhön tuleva valtion rahoitus loppuu. Vahvoin perustein voidaan kuitenkin edellyttää alan tutkimuksen säilyttämistä Pohjois-Pohjanmaalla.
Perunatutkimukselle olisikin erinomainen paikka Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Ruukin tutkimusaseman yhteydessä. Vaikka lopullisia päätöksiä ja sopimuksia yhä odotellaan, Ruukin tutkimusasemalla ei ole jääty pyörittelemään peukaloita. Siellä on jo käynnistetty tarkoitukseen sopivan lisärakennuksen suunnittelu.
Aktiivisuus on paikallaan, joskin kielteinen vaihtoehto tietäisi asiaan uhratun työpanoksen valumista hukkaan. Suunnittelun aloittamisella ei tietystikään voi perustella tutkimusyksikön sijoittamista Ruukkiin, mutta muut syyt ovat sitäkin painavampia. Synergiaedut ovat huomattavat, kun valtion tukema siemenperunatutkimus sijoitetaan kohtuullisen lähelle Siemenperunakeskuksesta. Muutenkin Ruukki sijaitsee vahvalla perunnan tuotantoalueella. Lisäksi MTT:n Ruukin tutkimusaseman aikaisemmat toiminnot ovat oivallinen tuki uudelle tutkimuslinjalle.
Mikäli visiot alan osaamiskeskittymän, potapoliksen, aikaansaamisesta toteutuvat, siitä hyötyy koko maan perunan viljely. Tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan, tuotannon ja yrittämisen yhteistyö johtaisi kansainvälisestikin katsoen poikkeuksellisen vahvan perunan tuotantoalueen kehittymiseen.
Tutkimusta tarvitaan jatkuvasti uusien uhkien torjumiseksi ja haasteiden voittamiseksi. Perunan menestymisen edellytykset ovat muuttumassa monin paikoin maapallolla, myös Suomessa. Ilmaston kiistaton lämpeneminen lisää kasvitautien vaaraa. Peruna-ankeroisesta näyttää tulevan miltei pysyvä riesa ainakin kaakkoiseen Suomeen.
Monissa maissa maaperän muutokset, suolaantuminen, raskasmetallien lisääntyminen ja aavikoituminen uhkaavat maataloutta kokonaisuudessaan. Suomessa on pyritty huolehtimaan muun muassa lannoitteiden puhtaudesta niin, että meillä viljelymaassa on äärimmäisen vähän raskasmetalleja vaikkapa Keski-Eurooppaan verrattuna. Valppaan tutkimuksen turvin perunanviljelyn edellytykset voidaan pitää jatkossakin erinomaisina.
paakirjoitus@kaleva.fi