Suomen kahdeksasluokkalaiset sijoittuvat neljänneksi kansainvälisessä nuorten monilukutaidon tutkimuksessa (ICILS), jossa oli mukana 14 maata ja aluetta.
Tutkimuksessa selvitettiin myös ohjelmoinnillista ajattelua. Suomalaisnuoret sijoittuivat yhdeksän maan joukossa kolmannelle sijalle.
Ainoastaan Suomessa tytöt hallitsivat poikia paremmin ohjelmoinnillisen ajattelun tehtävät. Ohjelmoinnillisessa ajattelussa kyse ei ole suoraan ohjelmoinnista, vaan taidosta jakaa ongelma pienempiin osiin ja lähteä hakemaan ratkaisua sitä kautta.
– Suomessa oli myös todella taitavia poikia. Erinomaisissa osaajissa ei tilastollisesti ollut eroa tyttöjen ja poikien välillä. Toisaalta heikkojen osaajien joukossa oli enemmän poikia kuin tyttöjä, kertoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös monilukutaitoa verkkoympäristössä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, miten nuori osaa hakea tietoa, muokata sitä sekä tuottaa tiedon pohjalta uusia tekstejä ja liittää niihin kuvia. Monilukutaidon arvioinnissa 30 prosenttia suomalaisoppilaista saavutti erinomaisen tason.
Oppilaiden mukaan he olivat pääasiassa oppineet itse, miten internetissä viestitään ja miten tietoa etsitään.
Heikkotaitoisista iso osa poikia
Toisaalta 28 prosentilla suomalaisnuorella monilukutaito oli heikolla tasolla. Tällaisilla nuorilla on hyvin puutteelliset taidot navigoida tietoverkoissa sekä vaikeuksia löytää, arvioida ja hyödyntää tietoa. Tutkimuksen mukaan he ovat vaarassa syrjäytyä opinnoissa ja työelämässä. Suurin osa heikkotaitoisista on poikia.
– Heikoimmin osaavilla oppilailla on todennäköisesti vaikeuksia esimerkiksi löytää ja täyttää erilaisia lomakkeita verkossa. Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista ja velvoitteista on siirtynyt verkkoon, kuten vaikkapa tukien hakeminen tai veroilmoituksen täyttäminen, Leino sanoo.
Tutkimuksessa käy ilmi, että tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa ei jakaudu tasaisesti ja perheen merkitys korostuu. Vanhempien koulutus ja ammattiasema sekä tietokoneiden ja kirjojen määrä kotona olivat yhteydessä oppilaiden osaamistasoon. Hyvin koulutetut vanhemmat tukivat lapsiaan enemmän digitaitojen oppimisessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistämässä toimenpiteitä, joilla kehitetään lasten ja nuorten ohjelmoinnin, medialuku- ja TVT-taitoja.