Tarhattuja kiljuhanhia voidaan uuden tutkimuksen mukaan istuttaa luontoon. Toistaiseksi julkaisematon saksalaistutkimus väittää, että Euroopassa tarhatuista kiljuhanhista suurin osa on perimältään puhtaita. Lisäksi tarhojen puhtaat kiljuhanhet ja epäpuhtaat risteymät voidaan tutkimuksen mukaan erottaa toisistaan.
Tulos merkitsisi sitä, että vuonna 1998 lopetetut istutukset voisivat jatkua. Kiljuhanhien ystävät ry on tutkimustuloksesta riemuissaan. "Tietysti me nyt uskallamme jatkaa istutuksia", sanoo yhdistyksen sihteeri Lauri Kahanpää.
Yhdistyksen jäsen sai 2005 syytteen luonnonsuojelurikkomuksesta, koska tämä istutti Lappiin neljä tarhattua hanhea. Ympäristöviranomaiset epäilivät silloin tarhahanhia epäpuhtaiksi eli kiljuhanhen ja tundra- tai merihanhen risteymäksi. Lapin käräjäoikeus vapautti miehen syytteistä.
Saksalaistutkimuksen mukaan ympäristöviranomaisten epäily olisi turha. Heidelbergin yliopiston tutkijaryhmä tutki tarhattujen kiljuhanhien ja Venäjän luonnonvaraisten kiljuhanhien perimää kolmella eri menetelmällä. Tutkimuksen rahoitti Saksan liittotasavalta, ja työtä johti professori Michael Wink.
Michael Wink kertoi tuloksista ensimmäistä kertaa Goose 2007 -konferenssissa Saksassa 29. tammikuuta. Kaleva julkaisee tuloksia ensimmäistä kertaa. Aiheesta kerrotaan Kiljuhanhen Ystävä -lehden seuraavassa numerossa 1/2007, mutta kokonaisuudessaan tutkimus julkaistaan myöhemmin.
Saksalaistutkimuksesta innostuneet Kiljuhanhen ystävät suunnittelevat jo uusia istutuksia.
Kiljuhanhityöryhmän puheenjohtaja, tutkija Minna Ruokonen Oulun yliopistosta kauhistelee suunnitelmia. Hänen mukaansa saksalaistutkimuksesta ei vielä tule vetää johtopäätöksiä. "Se on vielä julkaisematon tutkimus, eli siitä ei ole käyty kattavaa tieteellistä arviointia", Ruokonen sanoo.
"Me olemme todenneet omissa tutkimuksissamme, että kiljuhanhi ja tundrahanhi ovat risteytyneet tarhaoloissa. Niinhän Winkin tutkimuksessakin todetaan", Ruokonen sanoo. "Tämä on tapahtunut kauan sitten jopa yli sata vuotta jatkuneen tarhaushistorian aikana, minkä vuoksi on hyvin hankala tunnistaa, mitkä linnut ovat risteymäjälkeläisiä."
Saksalaistutkimuksen mukaan tämä olisi nyt mahdollista, mutta Ruokonen epäilee asiaa.
Saksalaisryhmä vertasi 249 kiljuhanhen perimää. Tarhalinnut olivat peräisin Saksan, Ruotsin ja Suomen kiljuhanhitarhoista, luonnonlinnut puolestaan Venäjältä.
"Tarhatuilla parvilla erityisesti Saksassa, mutta myös Ruotsissa ja Suomessa, on yllättävän monipuolinen geneettinen vaihtelu, lähes identtinen Venäjän villien kiljuhanhien kanssa", professori Michael Wink totesi Goose 2007 -seminaarin pöytäkirjan mukaan.
Wink kertoi myös, että tarhattuja lintuja voidaan siirtää luontoon. "Ensin on eroteltava hybridit (risteymät), jotka on tunnistettu meidän raporttimme mukaisilla menetelmillä", Wink totesi.
Laajan ruotsalais-suomalaisen tutkimuksen, jossa Minna Ruokonen on ollut yhtenä tekijänä, mukaan osa risteymäyksilöistä jää havaitsematta, koska kyseessä olevat lajit ovat läheistä sukua keskenään.
Tänä vuonna julkaistaan kansainvälinen kiljuhanhen suojelusuunnitelma, joka myös saattaa olla eri linjoilla professori Winkin kanssa. Suunnitelman on tilannut AEWA-järjestö (Afrikan ja Euraasian vesilintu -sopimus). Suunnitelman pohjana ovat niin sanotun Bonnin sopimuksen tieteellisen komitean linjaukset.
"Valmisteilla olevan suojelusuunnitelman suosituksiin on kirjattu, ettei nykyisiä tarhakantoja tule käyttää istutuksiin", tutkija Minna Ruokonen sanoo. Sen lisäksi suunnitelmassa kiellettäneen valkoposkihanhien käyttö kiljuhanhien istutuksissa. Juuri tätä istutusmenetelmää Kiljuhanhen ystävät ry aikoo käyttää.