Pohjois- ja inarinsaamelaisilla esiintyy huomattavasti vähemmän syöpää kuin suomalaisväestössä keskimäärin.
Kolttasaamelaiset sen sijaan sairastuivat mahasyöpään selvästi useammin kuin muu väestö, osoittaa Helsingin yliopistossa ensi viikolla tarkastettava väitöstutkimus.
FM, LL Leena Soininen selvitti väitöstyössään tunturi-, inarin- ja kolttasaamelaisten terveyttä kuolleisuuden, kuolinsyiden ja syövän esiintyvyyden avulla. Lisäksi hän tutki, olisiko ympäristösaasteilla ollut vaikutusta saamelaisten terveyteen.
Syöpäkuolleisuudessa ja syövän ilmaantuvuudessa ei havaittu piirteitä, jotka olisivat aiheutuneet ympäristön radioaktiivisuudesta tai muusta saastumisesta.
Suurin osa Suomen saamelaisista on asunut saamelaisalueella aina seitsemänkymmentä luvun alkuun asti. Alueella on myös havaittu 1960-luvun alusta lähtien radioaktiivisen ja kemiallisen saastelaskeuman kerääntymistä ravintoketjuihin.
Saamelaisten sairastuvuus on elintapojen muutoksen myötä vähitellen muuttumassa muun väestön kaltaiseksi.
Vaikka perinteinen saamelaisten elintapa näyttää olevan terveydelle hyväksi, saamelaismiesten kuolleisuus tapaturmiin sekä heidän itsemurhakuolleisuutensa olivat sen sijaan merkittävästi korkeammat kuin vertailuväestön.