Ruokohelven viljely torjuu ilmastonmuutosta sitomalla ilmakehästä hiilidioksidia. Ainakin turvetuotannosta vapautuneiden alueiden hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää ruokohelven avulla, ilmenee Kuopion yliopistossa tehdystä tutkimuksesta.
Professori Pertti Martikaisen johtaman biokemian tutkimusryhmän tutkimus julkistettiin Kuopiossa keskiviikkona. Martikaisen mukaan tulokset ovat lupaavia peltoenergian tulevaisuuden ja Suomen kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteiden kannalta.
Aiheesta ei ole aiempia tutkimustuloksia. Tutkijat selvittivät kasvihuonekaasutaseita Tuupovaaran Linnansuolla vuosina 2004--2005 sekä ruokohelpiviljelmällä että turvetuotantoalueella.
Tulosten mukaan turvetuotantoalueelta vapautui hiilidioksidia ilmakehään hiilenä ilmaistuna 1 500--2 500 kiloa hehtaarilta vuodessa. Sen sijaan ruokohelpiviljelmä oli hiilidioksidin nielu: vuonna 2004 viljelmä sitoi hiilidioksidia hiilenä ilmaistuna lähes 2 500 kiloa hehtaaria kohden. Viljelmä oli hiilen sitoja myös seuraavana vuonna, vaikka lämmin ja kuiva kesä rajoitti kasvin kasvua ja edisti maaperän orgaanisen aineksen hajoamista.
Martikaisen mukaan havainto on merkittävä, sillä orgaaniset maatalousmaat eivät yleensä toimi ilmakehän hiilidioksidin nieluna.
-- Ruokohelven viljelyn ilmastollinen hyöty on kaksitahoinen: ensinnäkin ilmakehän kannalta hankala maankäyttöluokka muuttuu hiilidioksidia päästävästä jopa sitä sitovaksi, ja toisaalta ruokohelvellä tuotettu bioenergia korvaa fossiilisia polttoaineita, Martikainen kertoi.
Ruokohelpi on monivuotinen heinäkasvi, joka on osoittautunut pohjoisiin oloihin hyvin soveltuvaksi. Se tuottaa 6--12 tonnia polttokelpoista kuiva-ainetta peltohehtaarilta vuodessa.