Vaikeasti työllistyvien tukeminen on tuoreen selvityksen mukaan taloudellisesti kannattavaa. Osallistumista ja työllistymistä edistävät palvelut maksavat itsensä takaisin yhteiskunnalle keskimäärin vajaassa kolmessa vuodessa.
Työllistymistä edistävien toimenpiteiden kustannusvaikuttavuutta arvioidaan työministeriön kansainväliseen vertailuun perustuvassa raportissa. Työmarkkinaneuvos Hannu Kaupin vetämän selvityksen on pääosin rahoittanut EU:n komissio. Vertailumaina ovat Suomi, Saksa, Espanja ja Viro. Palvelujen kustannustehokkuus riippuu paljon kulloisestakin asiakkaasta. Keskimäärin hyödyt arvioitiin kuitenkin kaksi kolme kertaa suuremmiksi kuin kustannukset.
Käytännön työssä on koettu, että toimenpiteet vaikuttavat parhaiten silloin, kun asiakkaan itsetunto ja luottamus onnistutaan palauttamaan heti aluksi.
Hyödyt tulevat pitkällä aikavälillä
Kunnallisten peruspalvelujen hyödyt tulevat esille pääosin vasta pitkällä aikavälillä, mikä yleensä jää ottamatta huomioon kustannuksia arvioitaessa. Raportin mukaan pitkäaikaiset hyödyt tulisi ottaa huomioon tulosohjauksessa ja budjetoinnissa.
Raportissa on esitetty menetelmiä, joilla toimenpiteiden kustannusvaikuttavuutta voidaan arvioida. Ne tulisi nähdä aineettomaan pääomaan tehtyinä sijoituksina, joille lasketaan tuotto-arvo. Tuotto näkyy ansiotulojen ja samalla verojen lisäyksinä sekä eläkerahastojen kertymänä. Tuotto voi tulla myös sosiaali- ja terveysmenojen säästöinä.
Vertaamalla kustannuksia tuottojen kertymiseen voidaan toimenpiteille laskea keskimääräinen takaisinmaksuaika. Se vaihtelee aloittain. Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa aika lyhyempi kuin vähittäiskaupassa.
Asiakkaat pyritään siirtämään avoimille työmarkkinoille vaiheittain. Ensin selvitetään asiakkaan lähtötilanne ja erilaisten kuntouttavien toimenpiteiden tarve, minkä jälkeen pyritään järjestämään tuettu työ- tai harjoittelupaikka.