Nato-jäsenyyden kannatus Suomessa on laskenut. Suomen pyrkimistä Naton jäseneksi kannattaa syksyllä tehdyssä tutkimuksessa 26 prosenttia väestöstä ja sitä vastustaa 65 prosenttia. Nato-kannatus on vähentynyt edellisvuodesta 2 prosenttiyksikköä ja vastustus lisääntynyt saman verran. Miehistä jäsenyyttä kannattaa 32 ja naisista 20 prosenttia.
Kokoomuksen kannattajista jäsenyyden kannalla on 51 prosenttia, sosiaalidemokraattien 32, keskustan 21, vasemmistoliiton 20 ja vihreiden kannattajista 6 prosenttia. SDP:ssä Nato-myönteisyys on lisääntynyt viime vuodesta 5 prosenttiyksikköä. Muissa suurissa puolueissa Nato-myönteisyys on vähentynyt. Vasemmistolla se putosi 5 ja vihreillä 10 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksen teki TNS Gallup Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) toimeksiannosta. Siihen haastateltiin yli tuhatta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tutkimus toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina syys-lokakuussa.
Liittoutumattomuus tai liittoutuminen
Tänä vuonna, kuten myös vuonna 2005, esitettiin puolelle vastaajista kysymys sotilaallisesta liittoutumisesta ja liittoutumattomuudesta. Toinen puoli haastatelluista vastasi kysymykseen: Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?
-- Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, että suuremmista puolueista saadaan tällä otannalla luotettavampia tietoja kuin pienemmistä puolueista. Lisäksi on otettava huomioon virhemarginaali, toteaa MTS:n pääsihteeri Heli Santala.
Haastatelluista 67 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen tulee pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Edellisvuodesta sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on kasvanut 9 prosenttiyksikköä.
Vasemmistoliiton piirissä sotilaallista liittoutumattomuutta kannattaa 97 prosenttia, vihreiden 77, keskustan 69, SDP:n 65 ja kokoomuksen kannattajista 56 prosenttia. Liittoutumattomuuden kannatus kasvoi vasemmistolla 19, vihreillä 24, keskustalla 14 ja kokoomuksellakin 13 prosenttiyksikköä. SDP:n kannattajilla se kasvoi vain 1 prosenttiyksikön.
Sotilaallista liittoutumista kannattaa tutkimuksen perusteella koko väestöstä 26 prosenttia, mikä 6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten.
Nato-johtoisuus menettänyt kannatusta
Kriittinen suhtautuminen Suomen osallistumiseen Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin on vastaavasti lisääntynyt, vaikka puolet haastatelluista, tasan 50 prosenttia, suhtautuu asiaan myönteisesti. Viime vuonna vastaava prosenttiluku oli 56. Kielteinen suhtautuminen operaatioihin lisäsi kannatustaan peräti 14 prosenttiyksikköä ja oli 44 prosenttia.
Jos Suomi päättäisi liittoutua sotilaallisesti, 43 prosenttia tutkimukseen osallistuneista pitäisi parhaana vaihtoehtona Suomen jäsenyyttä Natossa siten, ettei Suomessa olisi rauhan aikana muiden Nato-maiden joukkoja tai tukikohtia. Tässä kohdin Nato-kannatus on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä.
Yli puolet kansalaisista eli 56 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan unionin tulisi pitäytyä nykyisissä rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtävissä. Vuotta aiemmin luku oli seitsemän prosenttiyksikköä suurempi.