Vastuunkantaja, selittelijä, kriitikko ja seinäruusu. Tutkimuksen mukaan nämä olivat näkyvimpien puolueiden puheenjohtajien roolit eurokriisiuutisoinnissa kevään eduskuntavaalien alla.
Perussuomalaisten Timo Soini sai vaalikampanjalleen paljon nostetta profiloitumalla tuolloisen hallituksen EU-politiikan kriitikoksi ja vastavoimaksi.
—? Parhaimmillaan tai pahimmillaan syntyi vaikutelma, että Soinilla oli jo pitkään ollut tiedossaan jokin salainen totuus, jonka eurokriisi osoitti todeksi, kertoo tutkija Erkka Railo.
Tuolloinen valtiovarainministeri, kokoomuksen Jyrki Katainen näkyi uutisissa usein reippaana vastuunkantajana, joka matkusti EU-kokouksiin puolustamaan Suomen etua. Ikävien ratkaisujen selittely jäi pääministerille, keskustan Mari Kiviniemelle, johon henkilöityivät EU-politiikan heikkoudet.
Suurimman oppositiopuolueen Jutta Urpilainen jäi muiden varjoon. Tutkijan mukaan hänen EU-kritiikkinsä ei ollut yhtä yksiselitteistä kuin Soinin ja sitä oli vaikeampi ymmärtää. Se koettiin myös epäuskottavaksi, koska SDP on pitkäaikainen EU-politiikan tekijä.
Soini nostettiin raskaaseen sarjaan
Turun yliopistossa meneillään oleva tutkimushanke osoittaa, että perussuomalaiset saivat vaalikampanjaansa nostetta medialta. Hankkeen ensimmäisiä tuloksia esiteltiin Helsingissä maanantaina.
Soini oli vaalien alla runsaasti esillä mediassa, mutta tutkijoiden mukaan vielä tärkeämpää oli, että hänen statuksensa nousi. Sekä Yle että MTV3 kelpuuttivat Soinin puolueen gallupkannatuksen perusteella mukaan suurimpien puolueiden johtajien tv-keskusteluihin. Hän sai "pääministeristatuksen" eli häntä alettiin pitää mahdollisena tulevana pääministerinä.
Timo Soini kommentoi tutkimustuloksia tuoreeltaan julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Hän katsoi, ettei medialle jäänyt mahdollisuutta jättää häntä tv-tenttien ulkopuolelle.
—? Mitäs siinä pystyi Yleisradio tekemään. Oltiin win-win-tilanteessa. Jos me päästään sinne, niin voitetaan, jos ne ei päästä, niin kansa raivostuu, sanoi Soini.
Sateenvarjotaktiikka toimi
Eurokriisin ohella monet muutkin vaalien puheenaiheet satoivat ääniä perussuomalaisten laariin. Esimerkiksi maahanmuuttoteemat olivat voimakkaasti esillä lehdistössä. Suosituimpia uutisaiheita oli myös perussuomalaisten nousu: puolueen kannatuksen kasvu, nousun syiden pohdinta ja puolueen poliittiset linjaukset. Nämä olivat omiaan voimistamaan ilmiötä, jossa väki halusi hypätä voittajien vankkureihin.
Perussuomalaiset saivat osakseen myös paljon kritiikkiä pääkirjoituksissa ja kolumneissa. Tutkija Mari K. Niemen mukaan Soini kuitenkin torjui kritiikkiä tehokkaasti sateenvarjotaktiikalla.
—? Soini pyrki kääntämään kritiikkiä osoitukseksi puolueen eliitiltä saamasta vähättelystä ja mitätöinnistä. Sen sijaan, että olisi pyrkinyt tarttumaan yksittäisiin kritiikkeihin, hän ikään kuin levitti sateenvarjon puolueensa suojaksi, Niemi sanoo.
Perussuomalaisten jytkyn anatomiaa tutkitaan Helsingin Sanomien säätiön rahoituksella. Tutkimusta varten on käyty läpi yli 10? 000 lehtijuttua ja lähes 700 tv-juttua. Lisää tuloksia hankkeesta on odotettavissa noin vuoden päästä.
