Matala koulutustaso ja toimeentulovaikeudet lisäävät ihmisten halukkuuttaa määrätä rikoksista kovia rangaistuksia. Tämä käy ilmi Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että rangaistushalukkuus ei Suomessa liity poliittiseen oikeisto–vasemmisto-jakoon. Yleisesti puoluekannatuksella ei näyttänyt olevan suurta merkitystä tässä asiassa. Poikkeuksen säännöstä tekivät kuitenkin perussuomalaisten kannattajat, jotka tyypillisesti vaativat nykyistä kovempia rangaistuksia
Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelin kirjoitti yliopistotutkija Juha Kääriäinen Helsingin yliopistosta.
Myös nuoret ja naiset ovat jonkin verran halukkaampia koventamaan rikoksista annettavia rangaistuksia kuin miehet ja vanhemmat ihmiset. Tutkijan mukaan naisten halukkuus kovempiin rangaistuksiin saattaa selittyä sillä, että viime aikojen julkinen keskustelu rangaistuksista on liittynyt usein seksuaalirikoksiin.
Luottamus oikeuslaitoksen kykyyn tuottaa virheettömiä ja tasapuolisia päätöksiä vähentää intoa koventaa rangaistuksia.
– Suomessa ei ole tässä suhteessa ongelmaa: väestö luottaa oikeuslaitokseen pääsääntöisesti enemmän kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, arvioi Kääriäinen artikkelissaan.
Rangaistushalukkuuteen ei näytä vaikuttavan se, onko vastaajalla omakohtaista kokemusta rikoksen uhriksi joutumisesta. Rangaistushalukkuutta eivät tutkimuksessa selittäneet myöskään konkreettiset, rikollisuuteen liittyvät pelot. Sitä vastoin siihen vaikutti epämääräisempi huoli rikollisuudesta.