Tut­ki­mus lyttää suo­ma­lai­sen maa­han­muut­to­po­li­tii­kan

Poliittisen ohjauksen puute maahanmuuttopolitiikassa voi alkaa näkyä yhteiskunnallista ja yksilöiden turvallisuutta vaarantavana kehityksenä, arvioi tuore tutkimus.

Sisäministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan tähänastisen maahanmuuttopolitiikan ongelmat on tiedostettu ja muutosta parempaan on pyritty ja pyritään saamaan aikaan.
Sisäministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan tähänastisen maahanmuuttopolitiikan ongelmat on tiedostettu ja muutosta parempaan on pyritty ja pyritään saamaan aikaan.
Kuva: Mauri Ratilainen

Poliittisen ohjauksen puute maahanmuuttopolitiikassa voi alkaa näkyä yhteiskunnallista ja yksilöiden turvallisuutta vaarantavana kehityksenä, arvioi Poliisiammattikorkeakoulun, Tilastokeskuksen ja THL:n tuore tutkimus. Tutkimuksen mukaan kotouttaminen ja maahanmuuton hallinta on jäänyt paikoin kokeilukulttuuriksi ilman kestäviä vaikutuksia yhteiskunnalliseen turvallisuuteen.

– Turvallisuusulottuvuuden huomioivan maahanmuuttopolitiikan puute näkyy Suomessa lisääntyneenä väestön alueellisena ja sosiaalisena eriytymisenä, eri lähtömaista tulleiden välisinä eriarvoisuuksina ja maahanmuuttajien lasten hyvinvointivajeena ja turvattomuuden kokemuksena, tutkimuksessa kerrotaan.

Sisäministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan tähänastisen maahanmuuttopolitiikan ongelmat on tiedostettu ja muutosta parempaan on pyritty ja pyritään saamaan aikaan.

– Mahdollisia ovat palkkatuki, työnantajamaksujen alentaminen, koulutussopimukset, oppisopimukset ja kaikki muut keinot, millä alennetaan maahanmuuttajien kynnystä työllistyä. Keinoja on vaikka millä mitalla. Täytyy nyt katsoa, soveltuvatko ne maahanmuuttajille, Orpo sanoo.

Tutkimuksen mukaan kehittämistyö maahanmuuttoasioissa on ollut lyhytjänteistä ja paikallista, eikä tuloksia ole useinkaan sovellettu valtakunnallisesti.

Iso osa naisista jää kotiin

Suomessa työssäkäyvät 16–64-vuotiaat ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat ovat noin neljä kertaa todennäköisemmin köyhiä verrattuna Suomessa syntyneisiin, kerrotaan tutkimuksessa. Maahanmuuttajien lasten käytettävissä olevat rahatulot ovat vielä ensimmäistä sukupolveakin matalammat. Vuonna 2013 ensimmäisen maahanmuuttajasukupolven mediaanitulo oli 17 600 euroa ja heidän Suomessa syntyneiden lastensa vajaa 15 600 euroa. Suomalaistaustaisen väestön mediaanitulo oli 24 000 euroa.

– Ulkomailla syntyneiden maahanmuuttajien väliset tuloerot ovat Suomessa suuremmat kuin missään muussa OECD-maassa, tutkimuksessa todetaan.

Suuri osa Suomessa syntyneistä maahanmuuttajaperheiden tyttäristä jää peruskoulun jälkeen kotiin. Suomessa on muihin OECD-maihin verrattuna kaikkein eniten toisen polven 15–34-vuotiaita maahanmuuttajanaisia, jotka ovat työelämän ja opintojen ulkopuolella. Yhteensä 30 prosenttia toisen maahanmuuttajasukupolven naisista jäi Suomessa työelämän ja opintojen ulkopuolelta.

– Ruotsi on onnistunut integroimaan Ruotsissa syntyneet nuoret maahanmuuttajataustaiset naiset huomattavasti paremmin. Heistä alle kymmenen prosenttia ei opiskele tai käy töissä, tutkimuksessa sanotaan.

"Gettoutuminen estettävä"

Tutkimuksen mukaan erityisen ongelmallinen näkymä on huono-osaisuuden ja turvallisuusongelmien keskittyminen. Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Ruotsissa on 55 maantieteellistä aluetta, jossa paikallinen rikollisverkosto aiheuttaa merkittävää turvattomuutta. Useimmilla alueilla ongelmat liittyvät erityisesti maahanmuuttajien asemaan ruotsalaisessa yhteiskunnassa.

Tutkimus osoittaa, että maahanmuutolla on tiivis yhteys sisäisen turvallisuuteen.

Sisäministeri Orvon mukaan yhteydenottoihin on jo varauduttu ja valmiutta erilaisiin häiriöihin esimerkiksi vastaanottokeskuspaikkakunnilla on nostettu. Hänen mukaansa on ymmärrettävä, että epäonnistuminen kotouttamisessa voi johtaa Ruotsin tilanteen kaltaisiin ongelmiin.

– Esimerkiksi gettoutumisen ehkäiseminen on avainkeinoja sen kehityksen estämiseen, Orpo sanoo.

”Suomi on siirtynyt konfliktin kärjistymisen kolmannelle portaalle”

Suomi siirtyi konfliktin kärjistymisen kolmannelle portaalle viime vuonna, tulkitaan Poliisiammattikorkeakoulun, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tilastokeskuksen tutkimuksessa. Itävaltalaistutkija Friedrich Glaslin mukaan kärjistymiskehityksessä on yhteensä yhdeksän porrasta.

  1. Yhteisymmärrys vallitsee ja osapuolet yrittävät keskustelun ja argumentoinnin avulla kohdata toisensa ja löytää yhteisen perustan.
  2. Keskustelu muuttuu väittelyksi, laskelmoivaksi ja liioittelevaksi vihapuheeksi, jossa ei taistella vain asioista, vaan myös omasta toiminta-asemasta. Epäluottamus kasvaa.
  3. Väittely lopetetaan ja ryhdytään toimiin. Vastuun toiminnan seurauksista katsotaan kuuluvan muille. Toiminta katsotaan välttämättömäksi.
  4. Luodaan voimakkaita viholliskuvia ja liittoudutaan yhteen samanmielisten kanssa.
  5. Vastapuoli leimataan yksiselitteisen pahaksi ja moraalittomaksi. Se ei ole enää ihminen, vaan paatunut rikollinen, mielisairas tms.
  6. On siirrytty vakaviin henkeä vaarantaviin uhkauksiin.
  7. Alkaa uhkausten rajattu toimeenpano.
  8. Väkivalta laajenee.
  9. Viimeisessä vaiheessa toimitaan omankin edun vastaisesti. Toisen tuhoaminen on tärkeämpää kuin oman elämän säilyttäminen.


Lähde: Polamk, THL ja Tilastokeskus  

Ilmoita asiavirheestä