Suurten tilojen metsänomistajat ovat lähteneet innokkaimmin mukaan vapaaehtoiseen luonnonarvokauppaan, jonka tarkoituksena on lisätä yksityismetsien suojelua. Luonnonarvokaupassa maanomistaja sitoutuu määräajaksi ylläpitämään tai lisäämään luonnonarvoja metsässään, ja hän saa suojelusta palkkion.
Oulun yliopiston kansantaloustieteen laitoksen ja Metsätutkimuslaitoksen tekemä kysely osoittaa, että aktiivisilla suurten tilojen metsänomistajilla on riittävästi tietoa arvioida oman tilansa mahdollisia luontokohteita.
"He ovat ympäristömyönteisiä, ja heillä on metsäalalta koulutusta enemmän kuin muilla", tutkija Artti Juutinen Oulun yliopiston kansantaloustieteen laitokselta täsmentää.
Luonnonarvokaupan kokeiluhanke alkoi vuonna 2003 Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella. Juutisen mukaan tähän mennessä suojelusopimuksia on tehty noin 90.
"Metsäomistajat ovat ottaneet kokeilun myönteisesti vastaan. Kokeilun ekologista vaikuttavuutta on kuitenkin vielä vaikea arvioida, sillä kokeilun aikana on suojeltu vasta 870 hehtaaria metsää", Juutinen kertoo.
Kysely lähetettiin kaikkiaan 137 maanomistajalle. Heistä noin 60 oli solminut luonnonarvokaupat. Loput olivat olleet kiinnostuneita sopimuksesta, mutta he olivat jostain syystä jättäneet sen kuitenkin tekemättä.
Suojelu kiinnostaa
Tutkimukseen vastanneista yli 70 prosenttia suhtautui metsien- ja luonnonsuojeluun myönteisesti. Suojelusta maksettava palkkio oli kuitenkin suurimmalle osalle edellytys suojeluun osallistumiselle.
"Sopimuksen tekevälle maanomistajalle on maksettu keskimäärin 165 euroa hehtaarilta vuodessa. Palkkiota maksetaan kymmenen vuoden ajan. Käytännössä maksu maksetaan kerralla sopimuskauden alussa", Juutinen kertoo.
Korvauksiin käytetään vuosittain 400 000 euroa.
Suurin osa luonnonarvokaupan tehneistä metsäomistajista haluaisi jatkaa omaa sopimustaan sen jälkeen, kun nykyinen sopimuskausi päättyy. Tätä pidetään jatkoa ajatellen hyvänä asiana, sillä kymmenen vuoden sopimus on lyhyt aika metsien luontoarvojen turvaamisen kannalta.
Koko maan kattavaksi?
Luonnonarvokauppaa suunnitellaan laajennettavaksi koko maan kattavaksi. Sihen tulisivat mukaan Etelä-Suomen lisäksi Oulun läänin länsiosa ja Lapin läänin lounaisosa.
Juutinen kertoo, että vuoteen 2007 mennessä on tehtävä päätökset siitä, millä tavoin metsiä suojellaan Etelä-Suomen alueella.
"Etelä-Suomessa vain yksi prosentti metsistä on suojeltu, kun tavoitteeksi on arvioitu kymmenkunta prosenttia. Pohjois-Suomessa valtio omistaa pääosan metsistä, ja siellä metsistä on suojeltu jo noin 17 prosenttia", Juutinen vertaa.
Kokemukset luonnonarvokaupan kokeiluhankkeesta ovat pääosin hyvät, mutta myös parantamisen varaa löytyy. Metsänomistajille tarvitaan Juutisen mukaan lisää tietoa, jos hanketta laajennetaan. Tutkimuksessa esimerkiksi selvisi, että monet metsäomistajat pitävät palkkion määrittelyä vaikeana.
"Jos metsänomistajat tarvitsevat asiantuntija-apua palkkion määrittämisessä ja sopimusasioissa, jonkunhan täytyisi sellaista palvelua tuottaa", Juutinen tuumaa. Lisäksi tulisi pohtia keinoja, joilla metsänsä heikoimmin tuntevat metsänomistajat saataisiin mukaan luonnonarvokauppaan.
