Pohjoismaissa miehet ja naiset kokevat ”onnellisuuspiikin” saadessaan lapsen, mutta heidän onnellisuutensa lisääntyy vain väliaikaisesti.
Tähän tulokseen tulivat tutkijat Jani Erola ja Juho Härkönen, joiden artikkeli julkaistiin keskiviikkona Kelan tutkimusosaston teoksessa Eurooppalaiset elinolot.
– Lasten lukumäärä heikentää tuloja (vähiten Pohjoismaissa), mutta ei lisää tyytyväisyyttä muuten kuin lyhyellä aikavälillä, tutkijat arvioivat.
– Lapsiperheen arjen koittaessa useine kilpailevine vaatimuksineen tyytyväisyys yleisesti vähenee lastensaantia edeltäneen tason alapuolelle, he jatkavat.
Erola ja Härkönen olettivat tutkimusaiheeseen tarttuessaan, että Euroopasta löytyisi ”onnellisia köyhiä”, joiden onnenlähde olisi nimenomaan lapset. Tämä hypoteesi ei saa laajan aineiston perusteella varauksetonta tukea.
Lapsettomat säikähtävät
Tutkijat esittävät kiinnostavan arvion lapsiluvun pienentymisen syystä länsimaissa.
– Kun usean lapsen hankkimiseen ei liity vahvaa normatiivista motiivia, yleisen hyvinvoinnin väheneminen voi hyvin johtaa siihen, että ensimmäiseksi hankittu lapsi jää ainoaksi.
Kun sana vanhempien vaikeuksista leviää lapsettomien parissa, hekin saattavat harkita lastensaannin mielekkyyttä.
– Yhdessä nämä tekijät voivat vaikuttaa syntyvyyteen, tutkijat korostavat. He vaativat sosiaalipoliittisia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat työn ja perheen yhteensovittamisen tavalla, joka parantaa tyytyväisyyttä ja lisää sosiaalisen kanssakäymisen muotoja.
Tutkijoiden aineisto kattaa 14 eurooppalaista yhteiskuntaa. Lapsiluvun nouseminen ei vaikuta miesten tyytyväisyyteen missään, mutta vastasyntynyt lapsi lisää eniten pohjoismaisten isien onnellisuutta. Pohjoismaissa myös vastasyntyneiden äidit ovat onnellisempia kuin muualla Euroopassa.
– Onko niin, että pohjoismaisten yhteiskuntien vanhempainvapaat mahdollistavat vastasyntyneestä lapsesta nauttimisen sekä isille että äideille, tutkijat kysyvät.
Manner-Euroopassa pienten lasten äitien lisääntynyt tyytyväisyys voi myös liittyä vanhempainvapaisiin, vaikka esimerkiksi saksankielisissä maissa suuri osa naisista jää äiteinä kokonaan pois työelämästä.
Välimeren maissa ja Iso-Britanniassa vauvoista johtuvat onnellisuuspiikit haihtuvat nopeasti, mikä todennäköisesti johtuu suurista vaikeuksista sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämää.
Pohjoismaissa naisten ja miesten sosiaaliset suhteet säilyvät
Suorilla tulonsiirroilla parannetaan lapsiperheiden toimeentuloa, mutta niillä voi olla vaikea vaikuttaa lapsiperheiden yleisen tyytyväisyyden vähenemiseen.
Tutkijat vertailivat, miten lastensaanti vaikuttaa aikuisten sosiaalisiin suhteisiin.
Pohjoismaissa lasten lukumäärällä ei ole vaikutusta miesten ja naisten sosiaalisiin suhteisiin, vaikka 1–3-vuotiaiden lasten äidit näkevät ystäviään ja sukulaisiaan aiempaa harvemmin.
Manner-Euroopassa lasten määrän lisääntyminen tiivistää miesten tapaamiskertoja ystäviensä ja sukulaistensa kanssa. Etelä-Euroopassa samanlainen ilmiö on havaittavissa sekä isien että äitien kohdalla.
Isovanhemmat osallistuvat näissä maissa lastenhoitoon enemmän kuin Pohjoismaissa, mikä saattaa selittää tuloksia.
– Tällöinhän sukulaisia tapaa jo pakosta, tutkijat pohtivat. Heidän aineistostaan ei käynyt ilmi, muuttuvatko vanhempien sosiaaliset suhteet laadullisesti.
Tulot putoavat kaikkialla
Lastensaanti vähentää kotitalouksien tuloja kaikkialla Euroopassa, mutta Pohjoismaissa tulonsiirrot pienentävät pudotusta lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana.
Muissa Euroopan maissa perheiden tulot putoavat jo ensimmäisestä lapsesta ja hänen ensimmäisestä elinvuodestaan alkaen.
Voimakkainta tulojen putoaminen on liberaalin (Iso-Britannia ja Irlanti) tai konservatiivisen (Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska, Saksa ja Itävalta) hyvinvointijärjestelmän maissa.
Lapsiluvun nouseminen yli kahden lapsen pienentää perheiden tuloja voimakkaasti kaikkialla.
