Turun Yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa selvisi, että 2–3 kuukauden ikäisen lapsen ulosteen mikrobikoostumus on yhteydessä myöhemmin havaittaviin erilaisiin temperamenttipiirteisiin, Turun yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
Temperamentilla tarkoitetaan tässä yksilöllisiä eroja tunteiden ilmaisussa ja säätelyssä. Tutkimus antaa uutta tietoa käyttäytymisen ja mikrobiston välisistä yhteyksistä.
Jyrsijätutkimuksissa on todettu, että suolimikrobiston koostumus ja sen muokkaaminen on yhteydessä käyttäytymiseen.
Ihmisillä tiedetään, että suolimikrobiston koostumus voi olla yhteydessä erilaisiin sairauksiin, kuten Parkisonin tautiin, masennukseen ja autismin kirjon häiriöihin, mutta vauvoista tutkimustietoa on vielä vähän.
– Mielenkiintoista oli, että muun muassa Bifidobakteeri-suku, johon kuuluu useita maitohappobakteerilajeja, oli yhteydessä lapsen voimakkaampaan positiiviseen emotionaalisuuteen. Positiivinen emotionaalisuus tarkoittaa taipumusta kokea ja ilmaista iloa ja mielihyvää, ja se voi enteillä myöhempää ulospäinsuuntautuneisuutta, tohtorikoulutettava, lääkäri Anna Aatsinki Turun yliopistosta sanoo.
Temperamentti voi ennustaa myöhempää kehitystä
Yksi löydöksistä oli, että suolistomikrobiston suurempi monimuotoisuus, oli yhteydessä vähäisempään negatiiviseen emotionaliisuteen ja pelkoreagoivuuteen. Tutkimuksessa otettiin huomioon mikrobiston monimuotoisuuteen vaikuttavat asiat, kuten synnytystapa ja imettäminen.
Löydös on mielenkiintoinen, sillä voimakas pelkoreagoivuus ja negatiivinen emotionaalisuus voivat olla yhteydessä myöhempään masennusriskiin. Yhteys myöhempään sairastavuuteen ei ole kuitenkaan yksiselitteinen, vaan riippuu myös ympäristöstä.
– Vaikka yhteyksiä monimuotoisuuden ja temperamenttipiirteiden välillä havaittiin, ei ole vielä varmuutta, vaikuttaako varhainen mirkobiston monimuotoisuus myöhempään sairastavuuteen. On myös vielä epäselvää, mikä yhteyden taustalla mahdollisesti vaikutta mekanismi on, Anna Aatsinki sanoo.
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Nyt julkaistu tutkimus on osa FinnBrain-kohortin suoli-aivoakselinn kehitystä selvittävää hanketta.
