Tut­ki­mus: Köyhät naiset ovat toi­veik­kaam­pia kuin köyhät miehet

Tutkijoiden mukaan miesten toivottomuus johtuu siitä, että miehen rooli on voimakkaasti sidottu työhön ja rahaan. Naisilla on sen sijaan enemmän keinoja rakentaa omanarvontunnetta taloudellisesta tilanteestaan riippumatta.

– Miespuoliset vastaajat ajattelivat, että aktiivisuus luo arvoa. Naisten tulevaisuuden näkymiä määritteli usko parempaan sekä lasten kasvattaminen, kertoo THL:n tutkija Reetta Siukola tiedotteessa. Kuvituskuva.
– Miespuoliset vastaajat ajattelivat, että aktiivisuus luo arvoa. Naisten tulevaisuuden näkymiä määritteli usko parempaan sekä lasten kasvattaminen, kertoo THL:n tutkija Reetta Siukola tiedotteessa. Kuvituskuva.
Kuva: Annika Ollanketo

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan köyhät naiset ovat köyhiä miehiä toiveikkaampia tulevaisuutensa suhteen, tiedottaa THL. 

Tutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että miehen rooli on voimakkaasti sidottu työhön ja rahaan. Naisilla on sen sijaan enemmän keinoja rakentaa omanarvontunnetta taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. 

Tutkimuksessa analysoitiin 25 miehen ja 25 naisen omaelämänkerrallista kirjoitelmaa köyhyydestä. Kirjoittajat olivat iältään 28–57-vuotiaita. Kirjoitelmat oli lähetetty kirjoituskilpailuun, ja osallistujat olivat tietoisia, että niitä käytetään myös tutkimustarkoitukseen.

– Miespuoliset vastaajat ajattelivat, että aktiivisuus luo arvoa. Naisten tulevaisuuden näkymiä määritteli usko parempaan sekä lasten kasvattaminen, kertoo THL:n tutkija Reetta Siukola tiedotteessa.

Naisvastaajat löysivät esimerkiksi äitiydestä ja vapaaehtoistyöstä korvaavan keinon saada tunnustettu asema yhteiskunnassa.

Tutkimuksessa analysoidut tekstit kattoivat köyhyyden kuvauksia lapsuusmuistoista nykyhetkeen.

– Pahinta vähävaraisuudessa kai onkin se, että kokee ihmisarvonsa laskevan jokaisen sellaisen sentin myötä, jota itselle ei ole suotu, mutta joita muilla näyttää olevan riittämiin. Tärkeintä on löytää elämässä ja mielessä sellainen tila, jossa voi olla oma itsensä sellaisena kuin tämänhetkisessä tilanteessa on, yksi vastaajista kirjoittaa.

Kirjoitelmissa toiveikkuus tulevaisuuden suhteen ja koettu tunnustus esiintyivät usein yhdessä. Samoin toivottomuus ja se, ettei kokenut hyväksyntää. Sosiaaliturvaan liittyvä byrokratia aiheutti vastaajissa arvottomuuden tunnetta

–Sen sijaan, että ammattilaiset ja virkailijat olisivat ilmaisseet ymmärrystä vääryyden kokemuksille, vastaajat kokivat, ettei heitä kuunneltu. Kirjoitelmissa kohtaamiset kuvattiin tilanteiksi, joissa heillä ei ollut sananvaltaa, sanoo THL:n tutkija Minna Kukkonen tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan sosiaaliturvaan liittyvät toimenpiteet ja yleiset asenteet yhdistettynä taloudellisiin vaikeuksiin madalsivat omanarvontuntoa niin miehillä kuin naisillakin ja altistivat heidät syrjäytymiselle. Välttääkseen leimautumista ja häpeää, monet vastaajat kertoivat vetäytyvänsä sosiaalisista suhteista. Sen sijaan kokemuksista, jotka eivät liittyneet sosiaaliturvajärjestelmään, selvisi, että miehet kokivat yksinäisyyttä naisia useammin.

–Miehet saattavat kokea yksinäisyyttä, jos he eivät kykene toimimaan sen hyväksytyn sukupuoliroolin mukaisesti, johon kuuluu palkkatyö ja perheen elättäminen. Sen sijaan naisilla on enemmän vapautta liikkua äidin ja työssäkäyvän naisen roolien välillä, toteaa tutkimusjohtaja Anna-Maria Isola tiedotteessa.

Ilmoita asiavirheestä