Keskosina eli alle 37-viikkoisina syntyneet lapset sijoitetaan täysiaikaisina syntyneitä lapsia todennäköisemmin kodin ulkopuolelle lastensuojelun tukitoimena, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tehty väestötutkimus.
Koko väestössä noin kolme lasta sadasta sijoitetaan jossakin vaiheessa lapsuutta kodin ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa laskettiin, että keskosilla on vähintään puolitoistakertainen todennäköisyys tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle. Myös lähes täysiaikaisina, eli raskausviikoilla 37–38, syntyneillä todennäköisyys on hieman suurentunut, tiedotteessa kerrotaan.
Tutkimuksen mukaan keskosuuden mahdolliset taustaseikat, kuten vanhempien sosioekonominen asema, vanhempien ikä, sisarusten lukumäärä tai ikäero, eivät selitä suurempaa todennäköisyyttä tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle. Myöskään äidin raskaushäiriöt tai syntyneen lapsen krooniset sairaudet eivät vaikuta asiaan.
– Tämän tutkimuksen perusteella juuri keskosuus vaikuttaisi olevan itsenäinen riskitekijä varhaislapsuuden vastoinkäymisille, sanoo tutkimuksesta vastaava professori Eero Kajantie tiedotteessa.
Tutkimus ei kuitenkaan kerro suoraan, miksi keskoset ja lähes täysiaikaisina syntyneet lapset sijoitetaan kodin ulkopuolelle nuorempina ja muita todennäköisemmin.
– Keskosen syntyessä vanhemmat voivat esimerkiksi kokea, etteivät heidän voimavaransa, toiveensa ja ennakko-odotuksensa vastaa ennenaikaiseen syntymään liittyvää pikkulapsiajan kuormitusta. Lievästikin keskosena syntyneen lapsen hoito ja huolenpito eroavat merkittävästi täysiaikaisena syntyneen hoidosta erityisesti ensimmäisen elinvuoden aikana, toteaa tutkija Suvi Alenius.
Tulokset pohjautuvat ”Suomessa 1987–90 syntyneiden kohortti” -tutkimukseen. Tässä osatutkimuksessa huomioitiin Suomessa asuvat perheet, joissa syntyi vuosina 1987–1990 yksösraskaudesta elävä lapsi. Tutkimus kattoi yhteensä 193 033 lasta, heidän vanhempansa ja mahdolliset sisarukset. Lapsista 8 356 syntyi keskosena ja 32 989 raskausviikoilla 37–38.