Suomalaiset puolueet ja poliitikot eivät ole hyödyntäneet internetin mahdollisuuksia uusien äänestäjien houkuttelemiseen. Suurimmilla puolueilla on parhaat voimavarat nettisivustojen luomiseen, ja se näkyy, mutta puolueet eivät ole onnistuneet uusien ihmisten houkuttelemisessa politiikkaan. Tähän tulokseen päätyy Kim Strandberg, joka väittelee lauantaina Åbo Akademissa internetin käytöstä poliittisena vaikutuskanavana.
Väitöskirjasta ilmenee, että suomalaiset valitsevat mieluummin perinteiset mediat poliittisen tiedon lähteenä. Nuoret äänestäjät sitä vastoin käyttävät nettiä mielellään.
- Nuoret asettavat netin etusijalle, mutta he ovat niitä jotka aktivoituisivat joka tapauksessa, jotka äänestävät ja ovat yhteiskunnallisesti suuntautuneita, Strandberg sanoo.
Paperia netissä
Strandberg on tutkinut puolueiden ja ehdokkaiden nettisivuja eduskuntavaaleissa 2003, europarlamenttivaaleissa 2004 ja tämän vuoden presidentinvaaleissa. Sen lisäksi hän on tutkinut viiden poliittisen keskustelufoorumin sisältöä ja sitä, miten äänestäjät hyödyntävät nettiä tietokanavana.
Puolueiden jakama tieto netissä on samankaltaista kuin perinteinen viestintä. Sivustot ovat hyvin dokumenttipainotteisia, Strandberg sanoo.
- En ole verrannut perinteiseen kampanja-aineistoon, mutta tulkintani on se, että perinteinen aineisto pakataan uudelleen. Tietoa annetaan paljon puolueesta, ja sen organisaatiosta, puolueohjelmasta ja säännöistä. Kun otetaan huomioon, että nettiä käyttää enimmäkseen nuoriso, pitäisi aineisto sopeuttaa sen mukaiseksi, Strandberg katsoo.
Palstat kiinni
Tutkituilta keskustelusivuilta ei löytynyt rakentavaa vuoropuhelua. Sävy oli kielteinen ja kiistanhaluinen: keskustelijat toitottivat omia totuuksiaan kuuntelematta muiden näkemyksiä. Strandberg tutki SDP:n, keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja yhden portaalin keskustelupalstoja ennen kevään 2003 eduskuntavaaleja. Sen jälkeen puolueet ovat lakkauttaneet keskustelufooruminsa.
- Puolueilla ei ole epäitsekästä toivetta antaa ihmisten keskustella sivuillaan. Puolueelle ei ole myönteistä, että heitä vastaan esitetään arvostelua omilla sivuilla. He haluavat pitää imagonsa ehjänä.
Puolueet eivät näin ollen hyödynnä sitä osallistumista, jonka netti tekee mahdolliseksi. Palautetta voi antaa sähköpostitse, mutta suuresta vuorovaikutuksesta ei ole kyse.
- Periaatteessa olisi toki mukavaa, jos ihmisillä olisi suora kanava puoluejohtoon asti, mutta se kai johtaisi viestitulvaan puoluetoimistoissa.
Strandberg ei silti halua julistaa internetiä politiikalle turhaksi. Koko ajan tulee uusia nuoria ihmisiä, jotka ovat kasvaneet netin kanssa, joten netin tuntevien osuus kasvaa.
- En usko, että netti muuttaa puolueiden poliittisia rakenteita, mutta siitä tulee tärkeä kampanjakanava.