Tut­ki­mus: An­tark­tik­sen vuo­tui­nen su­la­mi­nen on kuu­sin­ker­tais­tu­nut nel­jäs­sä vuo­si­kym­me­nes­sä – ennen pitkää luvassa me­ren­pin­nan nousu met­reil­lä

Tutkijoiden mukaan erityisesti Itä-Antarktiksen sulamisnopeus on aiemmin arvioitu liian alhaiseksi.

Antarktis vaikuttaa kansainvälisen tutkimusryhmän tulosten mukaan sulaneen ja sulavan nopeammin kuin tähän asti on oletettu. Erityisen merkittävä ero on Itä-Antarktiksella.
Antarktis vaikuttaa kansainvälisen tutkimusryhmän tulosten mukaan sulaneen ja sulavan nopeammin kuin tähän asti on oletettu. Erityisen merkittävä ero on Itä-Antarktiksella.
Kuva: FELIPE TRUEBA

Tutkijoiden mukaan erityisesti Itä-Antarktiksen sulamisnopeus on aiemmin arvioitu liian alhaiseksi. Professori: On erittäin tärkeää saada tietää, mitä siellä oikein tapahtuu.

Etelämantereen jäätikkö ei sittenkään ole säästynyt ilmaston lämpenemisen vaikutuksilta niin hyvin kuin on oletettu.

Eteläisen napajään vuosittainen sulaminen on kiihtynyt peräti kuusinkertaiseksi neljässä vuosikymmenessä. Muutos näkyy selvästi Itä-Antarktiksellakin, vaikka sen on aiemmin ajateltu säilyneen sulamiselta Länsi-Antarktista paremmin.

Hälyttäviä tietoja sisältävä tutkimus julkaistiin yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedejulkaisusarjassa.

Suurempien lukujen syynä Itä-Antarktiksen jää

Tutkijoiden mukaan Antarktiksen sulaminen on nostanut merenpintaa runsaat 13 millimetriä neljänkymmenen vuoden aikana.

– Se on vain jäävuoren huippu. Sulamisen jatkuessa odotettavissa on merenpinnan nousu useilla metreillä, sanoo tutkimusryhmän johtaja, Kalifornian yliopiston professori Eric Rignot.

Tällä hän viittaa kehitykseen, joka aiheutuu ilmaston lämmetessä nykyiseen tapaan.

Tutkijat arvioivat, että jään vuosittainen nettoväheneminen oli 252 miljardia tonnia vuosina 2009-2017. Vuosina 1979-1990 määrä oli alle kuudesosa tästä eli noin 40 miljardia tonnia vuodessa.

Ero johtuu juuri Itä-Antarktiksen sulamista koskevista uusista tuloksista.

Syynä syvät ja lämpimät merivirrat

Erityisen kiireelliseksi tutkimuskohteeksi ryhmä mainitsee Antarktiksen Australian vastaisella reunalla sijaitsevan Wilkes Landin.

– On erittäin tärkeää saada selville, mitä siellä tapahtuu, toteaa Utrechtin yliopiston polaarimeteorologian professori Michiel van den Broeke.

Tutkijoiden mukaan kiihtyvä jääkato johtuu erityisesti niin sanotusta sirkumpolaarisesta syvän ja lämpimän meriveden virtauksesta varsinkin Antarktiksen itäosassa. Ilmiön odotetaan voimistuvan ilmaston lämmetessä.

Juttua korjattu 9.48: Jään vuosittaisen nettövähenemisen määrän arviota tarkennettu.

Ilmoita asiavirheestä