Korkea ammattiasema antaa paremman suojan mielenterveyden häiriöstä johtuvalle vakavalle työkyvyttömyydelle kuin alempi ammattiasema.
Tulos käy ilmi Työterveyslaitoksen yli 140 000 kunta-alan työntekijää koskevasta rekisteritutkimuksesta. Tutkimus tehtiin kuuden vuoden aikana.
Korkeassa ammattiasemassa olevat myös toipuvat todennäköisemmin työkykyisiksi, joten heillä on pienempi pysyvän työkyvyttömyyden uhka.
Tutkimuksen mukaan työntekijöillä on suurimmat työkyvyttömyyden riskit masennuksen, ahdistuneisuushäiriön, persoonallisuushäiriön, skitsofrenian ja päihdeongelman vuoksi.
Sen sijaan ammattiasemalla ei ollut merkitystä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, voimakkaasta stressistä tai vaikeaan elämäntapahtumaan liittyvästä sopeutumishäiriöstä johtuvalla työkyvyttömyydellä.
Mielenterveyden häiriön vuoksi työkyvyttömyysjaksolle jääneistä reilu 62 prosenttia palasi työhön vuoden aikana. Ylemmistä ja alemmista toimihenkilöistä töihin palasi kaksi kolmasosaa, mutta työntekijöistä ainoastaan reilu puolet.
Pienin todennäköisyys työhön palaamiseen ja suuret erot ammattiryhmien välillä olivat päihdeongelmien ja skitsofrenian kohdalla.
"Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa ammattiaseman yhteyttä koko sairastumisprosessiin: pitkän työkyvyttömyysjakson ilmaantumiseen, sairastumisen jälkeiseen työhön paluuseen, ja sairauden uusiutumiseen", kertoo tutkimuksesta vastannut tiimipäällikkö Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta.
"Työntekijäammateissa sairastuminen oli yleisempää, työhön paluu epätodennäköisempää ja sairaus uusiutui herkemmin kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Tulos ei kuitenkaan ollut samanlainen kaikissa diagnoosiryhmissä, vaan ammattiaseman yhteys oli erityisen selvä vaikeammissa psykiatrisissa häiriöissä", Virtanen jatkaa.
Kolmasosalla sairausjakson jälkeen töihin palanneista sairaus uusiutui ja johti uuteen pitkään psyykkisistä syistä johtuvaan työkyvyttömyysjaksoon.
"Syitä tähän on varmasti useita ja ne voivat liittyä esimerkiksi sairauden vakavuuteen, hoidon saamiseen ja työhön liittyviin tekijöihin", sanoo professori Jussi Vahtera Turun yliopistosta.
Työkyvyttömyys tarkoitti yli 90 päivän kestoista psyykkisistä syistä johtuvaa sairauslomaa tai työkyvyttömyyseläkettä. Tutkittavat luokiteltiin ammattiaseman mukaan kolmeen luokkaan: ylemmät toimihenkilöt (esim. lääkärit, opettajat, asiantuntijat, johtajat), alemmat toimihenkilöt (esim. sairaanhoitajat, toimistotyöntekijät, teknikot) ja työntekijät (esim. laitosapulaiset, keittiötyöntekijät, huoltomiehet).
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Turun, Helsingin, Lontoon ja Harvardin yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.