Koirien sanotaan olevan ihmisten parhaita ystäviä. Sitä ne ovat erityisesti isännilleen, mutta eivät näiden vihamiehille.
Japanilaistutkijoiden uudessa käyttäytymistutkimuksessa selvisi, että koirat lukevat hämmästyttävän hyvin ihmisten välisiä jännitteitä. Tutkijoiden mukaan koira on erittäin lojaali omistajalleen – ja suhtautuu halveksien ihmisiin, jotka käyttäytyvät ilkeästi niiden isäntiään kohtaan.
Kioton yliopiston käyttäytymistieteen professorin Kazuo Fujitan johtama tutkimusryhmä järjesti kokeen, jossa tutkittiin, miten koira suhtautuu omistajansa kanssa eri tavoin käyttäytyviin ihmisiin.
Tutkimus toteutettiin testiryhmissä
Tutkimuksessa muodostettiin kolme testiryhmää, joihin kaikkiin sijoitettiin 18 koiraa omistajineen. Omistajan ja koiran lisäksi testihuoneessa oli aina kaksi koiralle entuudestaan tuntematonta ihmistä.
Tutkimuksessa koiran omistajan piti avata laatikko, johon hän tarvitsi apua. Ensimmäisessä ryhmässä koiran omistaja pyysi apua vain toiselta testissä mukana olleelta ihmiseltä, joka jatkuvasti kieltäytyi auttamasta.
Toisessa ryhmässä omistaja kysyi ja sai apua toiselta huoneessa mukana olleelta henkilöltä. Molemmissa ryhmissä kolmas henkilö oli ulkopuolinen; hän ei kieltäytynyt tai myöntynyt auttamaan laatikon avaamisessa, sillä koiran omistaja ei kommunikoinut tämän kanssa.
Kolmannessa testiryhmässä koiran omistaja ei kommunikoinut kummankaan kokeessa mukana olleen henkilön kanssa.
Testin jälkeen huoneessa olleet tuntemattomat ihmiset yrittivät tarjota koirille ruokaa.
Tutkijoiden mukaan koirat eivät pitäneet henkilöistä, jotka kieltäytyivät auttamasta isäntää. Koirat kieltäytyivät ottamasta ruokaa näiltä henkilöiltä tai eivät huomioineet heitä lainkaan.
Neutraalien henkilöiden tarjoamat herkut kelpasivat hyvin.
Koirat arvioivat ihmisiä
Tutkijat myös havaitsivat, ettei koira käyttäytynyt merkittävästi eri tavoin isäntää auttaneiden henkilöiden ja neutraalisti käyttäytyneiden henkilöiden kanssa.
– Selvitimme ensimmäistä kertaa, että koirat tekevät ihmisistä sosiaalisia ja tunnepohjaisia arvioita välittämättä omista välittömistä eduistaan, Fujita sanoo asiasta kertovalle The Guardianille.
Jos koirat olisivat käyttäytyneet itsekkäistä syistä, testiryhmien välillä ei olisi ollut merkittäviä eroja – ja suunnilleen yhtä suuri osa eläimistä olisi hyväksynyt ruokatarjouksen eri tarjoajilta.
– Tämä kyky on yksi avaintekijöistä yhteistyöhön perustuvan yhteiskunnan syntymisessä – ja tämä tutkimus osoittaa, että koirat jakavat saman kyvyn ihmisten kanssa, professori sanoo.
Ihmisillä vastaavat luonteenpiirteet alkavat näkyä noin kolmivuotiaasta alkaen.
Kioton yliopiston tutkimus ilmestyy myöhemmin kesäkuussa ilmestyvässä Animal Behaviour -tiedejulkaisussa.
The Guardianin juttu.
