Useimmat alkoholistit joutuvat käyttämään alkoholia jo pelkästään siksi, että he voisivat palauttaa aivojen normaalin mielihyvätasapainon, ilmenee Kuopion yliopistossa perjantaina tarkastetusta väitöskirjasta.
Lääketieteen lisensiaatti Erkki Tupala tutki niin sanotun ykköstyypin alkoholisteja, joiden ryhmään kuuluu 80 prosenttia alkoholisteista. Tutkimuksen mukaan heillä on hermovälittäjäaine dopamiinin toiminta alentunut.
Tutkimuksessa dopamiinin sijoituspaikat aivojen mielihyväkeskuksessa (nucleus accumbens) tutkittiin heti kuoleman jälkeen pakastetuista aivoista leikatuista kudosnäytteistä. Dopamiinin sitoutumispaikkoja löytyi vähemmän kuin terveillä verrokeilla.
"Alkoholistien aivojen mielihyväkeskuksen toiminta on häiriintynyt", tutkija toteaa.
Hän päättelee, että pääosa alkoholisteista saattaisi hyötyä lääkeaineista, jotka vahvistavat dopamiinijärjestelmän toimintaa, kunhan lääkitys annetaan oikein valituille potilaille.
Ykköstyyppi tarkoittaa aikuisiällä alkavaa alkoholismin muotoa, johon liittyy ahdistuneisuus ja vuorottelevat juomaputket sekä ajoittainen pyrkimys raittiuteen.
Vähemmistönä oleva kakkostyyppi on nuoruusiällä alkava muoto, johon liittyy voimakas impulsiivisuus, aggressiivisuus ja antisosiaalisuus. Tupalan mukaan heillä häiriö todennäköisesti liittyy johonkin toiseen aivojen välittäjäainesysteemiin.
Tutkijan mielestä dopamiinihavainnolla on erityisen suuri merkitys alkoholistien tutkimukseen ja hoitoon, sillä tällä hetkellä alkoholisteja ei luokitella tutkimuksissa tai lääkehoitoa suunniteltaessa.