Uskonyhteisöt: An­ka­ras­ta us­kon­yh­tei­sös­tä nuorena eronnut ou­lu­lais­läh­töi­nen nainen muis­tut­taa hen­gel­li­sen vä­ki­val­lan olevan rikos

Kolumni: Kuka keksi laittaa kä­ve­ly­ka­dun pät­käl­le nop­pa­ki­viä? – Ou­lus­sa kyn­ne­tään epä­ta­sai­sia nop­pa­ki­vi­ka­tu­ja vielä pitkään

Luitko jo tämän: Hai­luo­toon suun­ni­tel­ta­vat sillat ja pen­ger­tie ovat to­teu­tu­mas­sa ilman min­kään­lais­ta va­lais­tus­ta

Tut­ki­mus: Äidin ras­kaus­ajan D-vi­ta­mii­nin puutos on yh­tey­des­sä lapsen ko­hon­nee­seen ADHD-ris­kiin

Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan ADHD:n osuus oli 34 prosenttia suurempi lapsilla, joiden äideillä oli D-vitamiinivaje kuin lapsilla, joiden äitien veren D-vitamiinipitoisuus oli riittävällä tasolla.

Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan ADHD:n osuus oli 34 prosenttia suurempi lapsilla, joiden äideillä oli D-vitamiinivaje kuin lapsilla, joiden äitien veren D-vitamiinipitoisuus oli riittävällä tasolla raskauden ensimmäisellä ja toisella kolmanneksella.

– Raskaudenaikainen D-vitamiinivaje voi vaikuttaa sairastumiseen esimerkiksi perimän, tupakoinnin ja sosiaalisten tekijöiden ohella, kertoo väitöskirjatutkija Minna Sucksdorff Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

 Tutkimuksen johtaja, lastenpsykiatrian professori Andre Sourander Turun yliopistosta kertoo, että D-vitamiinin puutos on suosituksista huolimatta edelleen ongelma maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Suomessa monissa maahanmuuttajaryhmissä D-vitamiinin saanti ei ole riittävällä tasolla.

– Tämä tutkimus on vahvin näyttö siitä, että raskaudenajan alhainen D-vitamiinitaso voi olla yhteydessä jälkeläisen tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksiin. Koska ADHD on yksi yleisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia, tutkimuksen tuloksilla on huomattava kansanterveydellinen merkitys, hän jatkaa.

Tiedotteen mukaan tutkimus on ensimmäinen väestötason tutkimus, joka selvitti lasten tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö ADHD:n yhteyttä äidin veren D-vitamiinipitoisuuteen alku- ja keskiraskaudessa.

Tutkimuksessa oli mukana 1067 ADHD-diagnoosin Suomessa vuosina 1998–1999 saanutta lasta ja vastaava määrä verrokkeja. Aineisto on kerätty ennen nykyisin voimassa olevaa raskausajan D-vitamiinin saantisuositusta, joka on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden.

Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään äidin raskausajan terveydentilan yhteyttä ADHD:hen. Sen tavoite on tuottaa tietoa ADHD-riskissä olevien lasten varhaistunnistuksen ja ennaltaehkäisevän hoidon kehittämiseksi tulevaisuudessa, tiedotteessa kerrotaan.

Tutkimusta rahoitti National Institute of Mental Health NIHM (USA) ja Suomen Akatemia. Se on osa INVEST-lippulaivahanketta. Tutkimuksessa hyödynnettiin äitiysneuvolaseerumikokoelma Finnish Maternity Cohort (FMC) -kokoelmaa.