Moni suhtautuu epäluuloisesti ajatukseen, että suomen kielestä yritettäisiin aktiivisesti karsia seksismiä. Aiheeseen perehtynyt tutkija Mila Engelberg tietää kuitenkin, että sukupuolta korostavalla kielenkäytöllä on todistetusti vaikutusta ihmisten ajatteluun.
Engelberg itse on tutkinut muun muassa sitä, miten mies-loppuiset ammattinimikkeet ja muut miehiin viittaavat sanat vaikuttavat lukijan tulkintoihin tekstistä.
Tutkimukseen osallistuneet henkilöt jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai luettavakseen miehiin viittaavia sanoja sisältäviä lauseita. Toisen ryhmän lauseet olivat muuten samoja, mutta niissä mies-sanat oli korvattu neutraaleilla sanoilla eli esimerkiksi lakimiehen tilalla luki juristi.
Mies-sanoja sisältäneiden lauseiden lukijat kuvittelivat tekstissä mainitut henkilöt miehiksi selvästi useammin kuin neutraalien vastineiden lukijat. Erityisen selvästi mies-sanat vaikuttivat miespuolisiin lukijoihin, joille tuli hyvin harvoin mieleen, että esimerkiksi lakimies voisikin olla nainen.
Ulkomaiset tutkimukset ovat jopa osoittaneet, että sukupuolittuneet sanavalinnat voivat vaikeuttaa tekstin muistamista. Engelbergin mukaan esimerkiksi eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa todettiin, että naisten on vaikeampi muistaa asiatekstin sisältöä, jos tekstissä käytetään miehiin viittaavia muotoja neutraalien sijasta.
Tutkittua tietoa on myös aikuisten naisten tytöttelyn haitoista. Britanniassa ja Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan ihmiset pitävät tytöksi nimitettyä naista vähemmän pätevänä vaativiin työtehtäviin kuin naiseksi nimitettyä ja ajattelevat jopa, että naiseksi kutsuttu ansaitsisi tytöksi kutsuttua suurempaa palkkaa.