Nikkelikaivoksen perustaminen Sotkamon Talvivaaraan näyttää astetta todennäköisemmältä. Vihreää valoa kaivoshankkeen jatkamiselle osoittavat alustava kannattavuustarkastelu sekä malmivarojen riittävyyttä ja jalostusta koskevat tutkimustulokset.
"Ehdottomasti kannattaa jatkaa hankkeen valmistelua", Talvivaara Projekti Oy:n toimitusjohtaja Pekka Perä vakuuttaa.
Talvivaaran kaivoksen pitäisi toimia jo vuonna 2009. Valmistelutöitä kaivoksen avaamiseksi on tehty tosimielellä viimeiset puolitoista vuotta.
Bakteerit
töihin
Talvivaaran nikkeliesiintymien hyödyntämisessä käytettäisiin biokasaliuotusta. Menetelmä on jo käytössä muun muassa Chilen kuparikaivoksilla. Biokemisti Marja Riekkola-Vanhanen kertoo, että toistaiseksi kokeet Talvivaaran malmeilla ovat olleet hyvin rohkaisevia.
Riekkola-Vanhanen kuvaa biokasamenetelmää nopeutetuksi luonnon prosessiksi. Ensi viikolla alkavat kenttäkokeet, joissa testataan, miten bakteerit toimivat Suomen kylmässä talvessa.
"Olen varsin luottavainen, että menetelmä toimii myös talvella, sillä prosessi luo itsessään lämpöä", Riekkola-Vanhanen pohtii.
Malmikivi päätyisi bioliuotukseen kolmivaiheisen murskauksen jälkeen. Ensimmäisessä kasassa bakteerit nakertaisivat kivipastelleja kolme vuotta, toisessa kaksi.
Louhintaa helpottaisi malmin sijaitseminen lähellä maanpintaa. Myös sivukiven osuus jäisi pieneksi.
27 kilometriä kairanreikiä
Talvivaaran kaivoksen esiintymät sijaitsevat noin 30 kilometriä Vuokatista lounaaseen. Alue on harvaan asuttua.
Sotkamon mustaliuskejaksossa olevat malmiesiintymät on tunnettu jo vuosikymmenien ajan. Alueelle on kairattu noin 200 reikää, yhteensä 27 kilomeriä.
"Alue on tutkittu niin hyvin, että luotettavat laskelmat on voitu tehdä", geologi Jouni Reino sanoo.
Kahden pääesiintymän alueella lasketaan malmia olevan yhteensä 338 miljoonaa tonnia. Esiintymä on erittäin suuri, mutta metallipitoisuus on alhainen, mikä on osaltaan estänyt malmien hyödyntämistä. Biomenetelmän kehittäminen on toinen tekijä, joka auttaa Talvivaaran nikkelin hyödyntämisessä.
Nikkelin lisäksi avolouhoksista saataisiin kuparia, sinkkiä ja kobolttia. Reinon mukaan nikkelin osuus kaivoksen tuotosta olisi kuitenkin keskeinen, lähes 80 prosenttia.
"Mahdollisuus löytää lisää malmeja tunnettujen esiintymien ympäristöstä on hyvä", Reino arvioi.
Nikkelin maailmanmarkkinahinta on ollut nousussa.
Kaivosyhtiö
pörssiin 2006?
Toimitusjohtaja Pekka Perä arvioi, että kaivostoiminnan aloittaminen maksaisi noin 350 miljoonaa euroa. Varoja mittavaan investointiin haettaisiin listautumalla todennäköisesti joko Lontoon tai Toronton pörssiin vuoden 2006 lopulla. Tällöin sekä ympäristölupien että lopullisen kannattavuuslaskelman tulisi olla valmiina.
Kaivoksen vaikutusalue olisi 40 neliökilometriä ja tuotantolaitoksien pinta-ala kattaisi useita tuhansia neliömetrejä.
Pekka Perä pitää haasteellisena myös 350 työntekijän saamista yritykseen. Rekrytointien pitäisi olla kunnossa jo vuoden 2008 puolella, Perä ennakoi.
Tuotannollisten työpaikkojen lisäksi kaivos työllistäisi satakunta ihmistä lisää muun muassa ruokahuoltoon, kunnossapitoon ja kuljetuksiin.