Tut­ki­joil­le uudet puit­teet

Puolen vuoden tiivis urakka kääntyy loppusuoralle Muhoksella Oulujoen rantatörmällä, kun Metsäntutkimuslaitoksella vietetään perjantaina harjannostajaisia.Vuonna 1979 valmistuneen osan peruskorjaus- ja laajennushanke on muuttovalmiissa kunnossa marraskuussa.

Mapitettu käytävä. Eero Kubin (edessä), Seppo Pohjola ja Juha Piispanen pujottelevat evakkoon kannettujen hyllyjen seassa.
Mapitettu käytävä. Eero Kubin (edessä), Seppo Pohjola ja Juha Piispanen pujottelevat evakkoon kannettujen hyllyjen seassa.
Kuva: Eljas Sallmén

Puolen vuoden tiivis urakka kääntyy loppusuoralle Muhoksella Oulujoen rantatörmällä, kun Metsäntutkimuslaitoksella vietetään perjantaina harjannostajaisia.

Vuonna 1979 valmistuneen osan peruskorjaus- ja laajennushanke on muuttovalmiissa kunnossa marraskuussa.

"Metsäntutkimuslaitoksen puitteissa tämä on iso investointi", selvittää tutkimusaseman johtaja Eero Kubin. Metlassakin on meneillään talouden tasapainottaminen, eli rahavyötä on kiristetty.

Enin osa tutkimuslaitoksen tämän vuoden rakentamiseen varatuista rahoista onkin ohjattu Muhokselle.

Rahoittajina ovat olleet Metlan lisäksi TE-keskus ja Muhoksen kunta. Kustannusarvio on noin 1,3 miljoonaa euroa.



Ensimmäinen vaihe
valmistui vuonna 2001


Uudistusten ensimmäinen vaihe valmistui jo vuonna 2001, jolloin peruskorjattiin vanhimmat, vuonna 1969 rakennetut toimitilat, ja rakennettiin auditorio ja atk-luokka.

Nyt työn alla olevan, talonväen kielellä B-rakennuksen, tilat olivat Eero Kubinin mukaan jo huonossa kunnossa: ilmanvaihto oli heikko ja vesivaurioitakin löytyi.

"Uusia virkoja ei laajennuksen myötä perusteta, mutta nykyisen kaltaisen tutkimustoiminnan jatko on nyt turvattu", Kubin kiittelee.

Muhoksen tutkimusasemalla työskentelee 48 vakinaista työntekijää ja tutkijatyövuosia tehtiin viime vuonna yhteensä 16.

Remontissa valmistuu kaikkiaan kaksikymmentä uutta työhuonetta ja kirjastotilat. Laajennusosaan tulee laboratoriotilat.

"Laitteita ei tule uusia, mutta tilat saadaan täysin modernisoitua", kertoo laboratoriopäällikkö Juha Piispanen.

Tutkimusaseman johtaja Eero Kubin tähdentää, että uudisrakennus tehtiin nimenomaan laboratoriota varten.

"Vanhat labrat muutettiin työtiloiksi, mikä oli paljon yksinkertaisempi ratkaisu kuin muuttaa ne nykyaikaisiksi laboratoriotiloiksi", Kubin toteaa.

Lisärakennuksessa on pinta-alaa 230 neliömetriä, ja peruskorjattua alaa on 1 280 neliötä.

25 henkilön työpisteet ovat olleet evakossa remontin ajan, myös laboratorioväen.

Piispasen mukaan välttämättömimmät analyysit on tehty pihalla seisovassa parakissa, ja osa näytteistä on lähetetty Metlan Vantaan ja Rovaniemen toimipisteisiin sekä Oulun yliopistolle.



Pellettilämmitys
tulossa


Seuraavakin remontti tutkimusasemalla on jo näköpiirissä. B-rakennukseen tehtiin sen valmistuessa kolme isoa uunia ja koko tutkimusasema lämpeni metrisillä haloilla aina
1990-luvun puoliväliin saakka.

Sen jälkeen on käytetty öljyä ja sähköä, ja uuneistakin kaksi ehdittiin jo purkaa. Nyt on kuitenkin suunnitelmissa siirtyä pellettilämmitykseen, siis takaisin bioenergiaan.

"Lämmityskustannuksissa päästäisiin puoleen öljylämmitykseen verrattuna", laskee tutkimusalueen esimies Seppo Pohjola. Investointi maksaa siis itsensä pian takaisin.

Aivan pienellä pellettimäärällä ei tutkimusasema lämpene. "Halkojakin kului aikanaan tuhannen kuutiota vuodessa", Seppo Pohjola muistelee.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä