Ruotsin porvariallianssin myönteiset Nato-kannat eivät näytä johtavan uusiin linjauksiin Suomen ja Ruotsin välisessä puolustusyhteistyössä, sanoo presidentti Sauli Niinistö.
Niinistö muistuttaa Ruotsin hallituksen kirjauksesta, jonka mukaan maa ei hae Nato-jäsenyyttä.
STT:n haastattelemat tutkijat näkevät tilanteen toisin. Tutkijat Tuomas Forsberg ja Mika Aaltola arvioivat, että puolustusyhteistyö voi joutua uuteen valoon Ruotsissa virinneen Nato-myönteisyyden vuoksi.
- Ruotsin kaikkien porvaripuolueiden kääntyminen Nato-jäsenyyden kannalle voi johtaa merkittävään muutokseen Pohjolan turvallisuuspoliittisessa rakenteessa, arvioi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg .
- Jos porvariallianssi voittaa seuraavat valtiopäivävaalit, tätä voidaan pitää suurenakin käännekohtana. Jos kaikki porvaripuolueet ovat Nato-jäsenyydestä yksimielisiä, todennäköisesti se viedään myös hallitusohjelmaan, hän arvioi.
Ruotsin keskustapuolueen ja kristillisdemokraattien johtajat kertoivat tiistaina esittävänsä puolueilleen kannanottoa Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta.
Puoluekokousten myönteiset päätökset toisivat koko porvariopposition Nato-jäsenyyden kannalle. Kokoomus ja kansanpuolue kannattavat jo entuudestaan Ruotsin jäsenyyttä sotilasliitossa.
- Tämä ei ole mikään hiljainen signaali, vaan ihan selvä poliittinen viesti, että tällaiseen muutokseen pyritään.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan kolmannen tien löytäminen Naton ja Venäjän väliltä käy Suomelle entistä hankalammaksi, jos Ruotsi kokee liittoutumisen liittoutumattomuutta paremmaksi vaihtoehdoksi.
- Ruotsin ja Suomen yhteistyöstä ei ehkä tulekaan ihan sitä mitä Suomessa on ajateltu, Aaltola muotoilee.
Aaltolan mukaan on mahdollista, että vuoden 2018 valtiopäivävaaleista tulee Ruotsissa suuret Nato-vaalit. Suuren kysymysmerkin muodostaa maahanmuuttokriittinen ruotsidemokraatit, joka viime vuoden vaaleissa nousi valtiopäivien kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.