Tiedotusvälineet pursuavat uutisia ympäri vuorokauden. Tuntuu siltä, että ainakin kaikki tärkeimmät aiheet tulevat perusteellisesti käsitellyiksi.
Tutkijoiden mukaan tämä vaikutelma on väärä. Monet elintärkeät aiheet eivät kiinnosta toimittajia todellisuudessa lainkaan.
Saksalaisen Siegenin yliopiston tiedotusopin laitos laatii vuosittain listan uutisaiheista, joiden voisi olettaa olevan tärkeitä ja mielenkiintoisia suurelle osalle ihmisistä. Jostakin syystä ne saavat osakseen kuitenkin vain vähän huomiota tai eivät ylitä ollenkaan uutiskynnystä.
Unohdettujen uutisten raatiin kuuluu tiedotustutkijoita, journalisteja ja alan opiskelijoita. Tarkkailtavina ovat saksalaisten medioiden lisäksi merkittävimmät eurooppalaiset tiedotusvälineet.
Tärkein unohdettu uutinen oli vuonna 2001 kaupankäynti juomavedellä. Vesikauppa on jäänyt uutisraadin mielestä tiedotusvälineissä varsin vähälle huomiolla ottaen huomioon asian mittasuhteet.
Yli miljardilla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta vettä. Joka vuosi kuolee viisi miljoonaa ihmistä, suurin osa heistä lapsia, saastuneen veden aiheuttamiin sairauksiin.
YK arvioi vesipulan koettelevan 25 vuoden kuluttua kahta kolmasosaa maapallon väestöstä.
Samaan aikaan suuret, ylikansalliset vesi- ja energiayritykset kasvattavat vesibisnestään ja näkevät siinä tulevaisuudessa parhaat voitonmahdollisuudet.
”Sinisen kullan” liikevaihto on vuodessa noin sata miljardia euroa ja sen arvioidaan nelinkertaistuvan vuoteen 2010 mennessä.
Laiminlyötyjen uutisten etsijät hämmästelevät, miten vähän Afganistanin sodan uutisoinnin sensurointi on kiinnostanut tiedotusvälineitä.
He viittaavat amerikkalaisen tv-yhtiön CNN:n johtajan Walter Isaacsonin varoitukseen, jonka mukaan sotatoimista raportoivien kirjeenvaihtajien on pidettävä varansa, ettei jutuissa korostu amerikkalaisvastaisuus.
Koska CNN hallitsee Afganistanista tulevien uutiskuvien virtaa, niin yhtiön linjaus on tutkijoiden mukaan johtanut siihen, ettei sotatoimien uhreiksi joutuneiden siviilien kohtalo ole saanut paljoakaan palstatilaa.
Uutisraadin mielestä lehdistö on ollut kritiikitön ja täyttänyt huonosti velvollisuutensa kontrolloida tasapuolisesti kaikkia sodan osapuolia.
Siegenin yliopiston tutkijat kaipasivat enemmän uutisia korviaan myöten veloissa olevien valtioiden velkojista.
Veronmaksajia kiinnostaisi tietää, keneltä valtiot lainaavat rahaa ja mikä osa suurilla pankeilla, vakuutusyhtiöillä, Maailmanpankilla ja Kansainvälisellä valuuttarahastolla on monien valtioiden loputtomassa velkakierteessä.
Pelkästään Saksan valtio maksoi viime vuonna korkoja 66 miljardia euroa, eikä monikaan tavallinen kansalainen tiedä, minne miljardit menivät.
Onko alkoholiongelmista tullut tabu eurooppalaisille tiedotusvälineille, kysyy uutisraati ja ihmettelee, mihin ovat unohtuneet jutut alkoholin ja alkoholiteollisuuden osuudesta kasvaviin kuolinlukuihin.
Joka neljännen eurooppalaisen 15–29-vuotiaan miehen kuolema johtuu maailman terveysjärjestön mukaan viinasta. Uhreja oli viime vuonna 50 000.
Alkoholiteollisuus yhdistää viestinnässään alkoholin nuorekkaaseen elämäntyyliin, eivätkä internetin ja satelliittien avulla olohuoneisiin välitetyt mainokset takerru kansallisiin suojamuureihin. Viinakauppa on globalisoitunut mutta valistus ja vastatoimet eivät.
Unohdettuihin uutisiin kuuluvat raadin mielestä saksalaisten yritysten kidutusvälinekauppa. Ne myivät viime vuonna tiedotusvälineiden huomaamatta runsaalla 250 000 eurolla sähköshokkilaitteita, jotka kirjataan kauppatilastoihin itsepuolustusvälineinä mutta joita käytetään maailmalla ihmisten kiduttamiseen.
Kohdemaita olivat muun muassa Argentiina, Brasilia ja Saudi-Arabia, jotka kuuluvat ihmisoikeusjärjestöjen mustan listan kärkipäähän.
Sodista ja kärhämistä riittää uutisia, mutta räjähdysmäisesti lisääntyvä asevarustelu ei näytä kiinnostavan toimittajia. Siegenin yliopiston uutisraati viittaa rauhantutkimuslaitos SIPRIn tutkimuksiin, joiden mukaan koko 1990-luvun kestänyt aseiden riisunta on kääntynyt rajuksi asevarusteluksi.
Toissa vuonna maailman valtiot käyttivät varusteluun lähes 800 miljardia euroa eli kaksi sataa miljardia euroa enemmän kuin tarvittaisiin juomakelpoisen veden takaamiseksi kaikille maailman ihmisille.
Tämäkään tieto ei ylittänyt uutiskynnystä.