Ulkosaaristosta kuolleina löytyneet joutsenet eivät virusasiantuntijan mukaan aiheuta vaaraa ympäristölle, vaikka niistä ei päästä ottamaan näytteitä mahdollisen lintuinfluenssaviruksen tutkimiseksi.
"Ratkaisu kuulostaa minusta erittäin järkevältä. Jos raadot ovat vaikeassa paikassa ja jo puoliksi syötyjä, ne ovat mahdollisimman huonoa tutkimusmateriaalia. Meille on tärkeintä saada tuoreita näytteitä vastikään kuolleista eläimistä. Kyllä paikalliset viranomaiset ovat varmasti harkinneet asian loppuun saakka", sanoo eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen Eelan virologisen tutkimusyksikön johtaja, professori Liisa Sihvonen.
Lintuharrastajat havaitsivat viikonloppuna parikymmentä joutsenenraatoa Aspön, Jurmon ja Utön seuduilla ja tekivät niistä ilmoituksen viranomaisille. Merikotkat olivat käyttäneet joutsenenraatoja ravintonaan. Jäällä oli sekä kuolleita että huonokuntoisia joutsenia.
Näytteidenotto mahdotonta
Läänineläinlääkäri Tapio Palmun mukaan näytteidenotto joutsenista oli mahdotonta, koska olosuhteet ulkosaaristossa ovat hankalat. Alueella ei ole siipikarjatiloja.
Liisa Sihvonen pitää mahdollisena, että joutsenet ovat kuolleet johonkin muuhun kuin H5N1-viruksen aiheuttamaan lintuinfluenssaan.
"Viime vuonna syntyneet joutsenet voivat olla heikkokuntoisia tähän vuodenaikaan. Aika suuri prosentti kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana. Vaikka syy olisi H5N1-virus, se ei lähde raadoista itsekseen liikkeelle. Ainut riski on että toinen lintu syö niitä, mutta jos raadoissa on virus, se on siellä joka tapauksessa, vaikka otettaisiin näytteitäkin."
"Tilannetta tietenkin seurataan ja meille lähetetään näytteitä, jos kuolleita lintuja tulee lisää", Liisa Sihvonen toteaa.
Jokainen tapaus
arvioidaan erikseen
Osastopäällikkö Matti Aho maa- ja metsätalousministeriöstä korostaa, että jokainen tapaus arvioidaan aina erikseen. "Tässä tapauksessa on näköjään tehty tällainen arvio. Tämän enempää en pysty tässä vaiheessa sanomaan."
"Me olemme kiinnostuneita kaikista luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista. Toivomme, että niistä saadaan näytteitä tuoreeltaan, mutta joka paikkaan ei Suomessa silmä ulotu eikä joka paikkaan päästä käsiksi. Jos virus on tullakseen, haluamme tietenkin tietää, missä se mahdollisesti luuraa täällä Suomessa", Matti Aho sanoo.
Ulkosaaristosta löytyneet kuolleet joutsenet eivät aiheuta erityisiä toimenpiteitä Suomen pandemiaryhmässä, johon Matti Aho kuuluu. "Pandemiaryhmä miettii toimenpiteitä sen varalta, että H5N1-lintuinfluenssaviruksesta kehittyy sellainen muoto, joka tarttuu ihmisestä ihmiseen. Sellaistahan ei ole olemassa koko maapallolla. Nämä kaksi asiaa on tarkasti erotettava toisistaan. Olemme nyt tekemisissä luonnonvaraisissa linnuissa esiintyvän eläintaudin kanssa."
Matti Ahon mukaan ulkosaaristosta havaituista joutsentenraadoista ei ole vaaraa. "Alue on lähinnä avomerta. Riski olisi todella nimimaalinen. Kyllä se vaara syntyy täällä mantereella, jos on syntyäkseen. Tauti leviää joka tapauksessa Ruotsista Suomeen. Nähtäväksi jää, tuleeko se ulkosaaristosta vai muuta kautta", Aho huomauttaa.
"Merikotkat liikkuvat isommalla alueella, mutta kyllä nekin ovat vaarassa, jos ne syövät lintuinfluenssaan kuolleiden joutsenten raatoja. Luonto on luonto. Me emme pääse kovin paljon vaikuttamaan merikotkan käyttäytymiseen."