Tut­ki­jat: Kremlin ote Ve­nä­jäs­tä tiuk­ke­nee

Presidentti Vladimir Putinin omaksuma näkyvä rooli on muuttamassa Venäjän parlamentin alahuoneen eli duuman vaalit äänestykseksi presidentin luottamuksesta.

_
_
Kuva: EPA

Presidentti Vladimir Putinin omaksuma näkyvä rooli on muuttamassa Venäjän parlamentin alahuoneen eli duuman vaalit äänestykseksi presidentin luottamuksesta.

Viimeksi torstaina Venäjän
TV:n ykköskanavalla käytiin paneelikeskustelua vaalien luonteesta, ja studioyleisön enemmistön mielestä sunnuntain vaaleissa on kyse kansanäänestyksestä, joka legitimoi Putinin vallankäytön.

Putin on itse sangen suorasukaisesti todennut, että Yhtenäisen Venäjän menestys vaaleissa antaa hänelle moraalisen oikeuden johtaa maata tulevaisuudessa.

STT:n haastattelemat politiikantuntijat ovat erimielisiä siitä, voiko sunnuntain vaaleja kutsua kansanäänestykseksi.

Kaikki politiikan tutkijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Venäjä on matkalla kohti autoritaarisempaa järjestelmää, mikä tarkoittaa vallan keskittämistä Kremliin. Tässä skenaariossa duuma on jäämässä kulissiksi.



Miksi Putin
varasti pääosan


Professori Grigori Golosov Pietarin eurooppalaisesta yliopistosta väittää, että presidentin näkyvä rooli vaalien alla kertoo valtiojohdon epävarmuudesta.

"Vaikka Venäjän talouskasvu jatkuu voimakkaana ja maassa vallitsee yhteiskuntarauha, on pinnan alla jännitteitä", sanoo Golosov.

Asuntojen ja elintarvikkeiden nopea hinnannousu on ajamassa Venäjän keskiluokkaa ahtaalle. Alle sadan euron kuukausieläkkeellä kituuttavat eläkeläiset haikailevat Neuvostoliiton aikaista elintasoaan takaisin. Vapaat ammattiyhdistykset ovat nostaneet profiiliaan vaalien kynnyksellä, ja esimerkiksi Fordin Pietarin tehtaan lakko on jatkunut jo pari viikkoa.

"Putin on ollut hyvin onnekas, koska energian hinta on kymmenkertaistunut hänen valtakaudellaan. Kremlissä on kuitenkin tajuttu, ettei maan kehitys voi ikuisesti rakentua öljyn hintakehityksen varaan", arvioi Golosov.

Kremlin tavoitteena on siis kiristää suitsia ja yrittää taata yhteiskuntarauha seuraaviksi vuosiksi ja vuosikymmeniksi. Tänä aikana Venäjälle rakentuisi markkinatalous, uskottava puoluejärjestelmä ja riippumaton oikeuslaitos.

Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi Venäjä investoi voimakkaasti esimerkiksi siviili-ilmailuun, laivanrakennukseen ja nanotekniikkaan.

Kiivaimpien kriitikoiden mielestä nykytilanne muistuttaa Stalinin Neuvostoliittoa ennen 1930-luvun puhdistuksia. Esimerkiksi Putinin entinen avustaja Andrei Illarionov väittää, että vallan keskittämisen logiikka johtaa väistämättä poliittiseen terroriin.



Oikeudenmukainen Venäjä -puolue hylättiin


Politiikan tutkijoiden mielestä Kremlin aivoriihi loi Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen vasemmistolaiseksi vaihtoehdoksi, jonka tarkoituksena oli murentaa kommunistien kannatuspohjaa. Puolueelle järjestettiin runsaasti vaalirahaa ja se menestyi kohtalaisesti kevään 2007 aluevaaleissa.

Professori Grigori Golosov väittää, että Kreml on nyt hylännyt Oikeudenmukaisen Venäjän.

"Koska puolue vie ääniä Yhtenäiseltä Venäjältä eikä kommunisteilta", sanoo Golosov. Merkillinen on myös Oikeistovoimien liiton asema Venäjän puoluekartalla.

Puolue kuuluu Putinin kiivaimpiin kriitikoihin, mutta pietarilainen politologi Dmitri Gavra väittää kylmästi, että puolue on Kremlin suojeluksessa.

Puolueen ei oleteta ylittävän seitsemän prosentin äänikynnystä, mutta se on saanut runsaasti tilaa viestimissä.

Gavran mukaan Kreml tarvitsee demokratiakulisseja ja Oikeistovoimien liitto täyttää kyseisen paikan.

Ilmoita asiavirheestä