Tut­ki­jat etsivät ka­toa­mas­sa olevia pioneja ja ha­pan­ruis­tai­ki­na­juur­ta – mik­ro­bio­lo­gi­set omi­nai­suu­det tut­ki­taan

Luonnonvarakeskus kerää tietoja vanhoista paikallisista pioneista ja hapanruistaikinajuurista.

Tarha- eli talonpojanpioni on vanhimpia viljeltyjä pioneja. Sen historia ulottuu ainakin 1600-luvulle saakka.
Tarha- eli talonpojanpioni on vanhimpia viljeltyjä pioneja. Sen historia ulottuu ainakin 1600-luvulle saakka.
Kuva: M. Uusi-Honko, Pionien Kodin arkisto

Luonnonvarakeskus kerää tietoja vanhoista paikallisista pioneista ja hapanruistaikinajuurista. 

Vanhat pionit kiinnostavat Luken tutkijoita monesta syystä.

– Pionit ovat arvokkaimpia ja pitkäikäisimpiä puutarhojemme koristekasveja, joiden vaatimattomimmat lajit ovat nyt vaarassa kadota näyttävimpien kiinanpionilajikkeiden vallatessa kotipuutarhoja, perustelee Luken tutkija Sirkka Juhanoja kuulutukseen valittujen lajien valintaa.

Erityisesti etsitään tietoja Suomessa 1950-luvulla tai sitä ennen kasvatetuista kuolan-, juhannus-, tilli-, kartano- ja tarhapioneista sekä tarhapionien eri lajikkeista.

Tutkimuksen tuloksena Suomeen saadaan perustettua pitkäaikaissäilytettävien pionien kokoelma, ja parhaiden pionikantojen saamista taimistoille tullaan myös edistämään. 

Ruistaikinan makuerot kiinnostavat

Pitkään viljeltyjen kasvikantojen lisäksi Luke on kiinnostunut vanhoista ruistaikinahapanjuurista. Vanhoissa leipäjuurissa tutkimuskohteena ovat mikrobiologiset ominaisuudet ja makuerot.

– Vielä muutama sukupolvi sitten jokaisella tilalla oli oma puinen tiinu, jossa säilytettiin raskia eli leipäjuurta. Hapantaikinajuuri saattoi olla erittäin vanhaa, suvussa jaettua ja vaalittua. Taikinan hapattamisen ansiosta leivän säilyvyys ja ravintoarvo paranee. Lisäksi ravintoaineet vapautuvat paremmin ihmiselle imeytyvään muotoon, kuvailee Luke tutkija Maarit Heinonen.

Ilmoita asiavirheestä