Suomalaistutkijoiden mielestä ikäihmisten luunmurtumien torjunnassa päähuomio on kiinnitettävä kaatumisten ehkäisyyn eikä luukadon eli osteoporoosin torjuntaan.
Tutkijat arvostelevat kansainvälisessä lääketieteen lehdessä British Medical Journalissa nykyistä käsitystä, jonka mukaan ikääntyneiden luunmurtumia voidaan vähentää tunnistamalla korkean riskin henkilöt luuntiheysmittausten avulla ja hoitamalla heitä osteoporoosilääkkeillä.
Tutkijaryhmään kuuluva Tampereen yliopiston dosentti Teppo Järvinen sanoo, että osteoporoosia korostavassa murtumien ehkäisyssä on kaksi perusongelmaa: diagnostiikan epämääräisyys ja lääkehoitojen tehottomuus.
Tutkijoiden laskelmien mukaan yhden lääkityksellä ehkäistyn lonkkamurtuman hinnaksi tulee noin 200 000 euroa. Osteoporoosilääkkeillä pitää hoitaa lähes 600 potilasta yhden vuoden ajan, jotta pystytään ehkäisemään yksi lonkkamurtuma.
Luunmurtumien torjunnan painopiste tulisikin tutkijoiden mielestä siirtää kaatumisten ehkäisyyn, sillä kaatumisalttius on huomattavasti merkittävämpi riskitekijä esimerkiksi lonkkamurtumalle kuin mahdollinen osteoporoosi.