Kesähelmi: Pe­rä­me­ren saa­ris­toon pääsee ke­sä­ret­kel­le ve­neel­lä

Juhannuksen lehti: Lue ju­han­nuk­sen nä­köis­leh­ti täältä

Tut­ki­jan mukaan Suo­mes­sa pitäisi puhua siitä, että perhe olisi hyvä pe­rus­taa vii­meis­tään kol­mi­kymp­pi­se­nä – "Yh­teis­kun­nas­sa tulisi olla tilaa saada lapset ajois­sa"

Syvässä laskusuunnassa oleva suomalaisten syntyvyys on herättänyt huolta valtiovaltaa myöten.

Väestöliiton mukaan alhaiselle syntyvyydelle on paljon suurempiakin syitä kuin nuorten miesten syrjäytyminen.
Väestöliiton mukaan alhaiselle syntyvyydelle on paljon suurempiakin syitä kuin nuorten miesten syrjäytyminen.
Kuva: Jussi Asu

Syvässä laskusuunnassa oleva suomalaisten syntyvyys on herättänyt huolta valtiovaltaa myöten. Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys on laskenut vuodesta jo 2010 lähtien.

Tuolloin Suomessa syntyi noin 61 000 lasta. Vuonna 2017 luku oli enää 50 000. Yhtä vähän suomalaisia syntyi viimeksi nälkävuonna 1868.

Viime vuonna Suomen väkiluku kasvoi vähiten sitten vuoden 2000 jälkeen.

Viimeisimpänä huolenaiheena on nostettu esille nuorten miesten kasvaneen lapsettomuuden ja syrjäytyneisyyden syy-seuraussuhde, josta valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on puhunut paljon viime viikkojen aikana.

Syy suomalaisten lapsettomuudelle ei ole kuitenkaan niin yksiselitteinen.

Kaiken on oltava valmista ennen lapsia

Väestöliiton viime vuonna julkaiseman perhebarometrin mukaan pääsyy syntyvyyden romahtamiseen on se, että vanhemmuutta lykätään yhä myöhemmäksi.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että otollinen hedelmöitymisikä jää entistä lyhyemmäksi

Maaliskuussa väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch kirjoitti Väestöliiton blogiin, kuinka raskaaksi tulemisen vaikeudet moninkertaistuvat jo ennen 35 ikävuotta.

– Tällaiset tilastot tulevat ilmeisesti ikävänä yllätyksenä. Mediasta kun saa toistuvasti onnellisia kuvauksia äitiyttä lykänneistä naisista, Rotkirch pohtii kirjoituksessaan.

Rotkirchin mukaan syntyvyyden laskun taustalta löytyy edelleen niin sanottuja kovia tekijöitä, kuten puolison puute, opiskelu, työllistyminen, ja puolison tilanne.

Yhä useampi suomalainen lykkää vanhemmuutta kuitenkin sosiaalisiin kulttuurillisiin syihin vedoten. Moni kokee, että elämän on oltava muilta osin valmis ennen lasta.

Väestöliitto puhuu pidentyneen nuoruuden kulttuurista, jossa nuoret aikuiset haluavat nähdä ja kokea asioita sekä luoda uraa ennen lapsia.

– Ennen kaikkea epäröivien osuus joukko on kasvanut, eli ne, jotka pohtivat että ehkä, ehkä ei, ei ainakaan nyt, ehkä sitten myöhemmin. Mikä näkyy siinä, että vanhemmuutta lykätään kaikissa ikäryhmissä aina 35-vuotiaaksi asti, Rotkirch summaa.

Suurperheet häviämässä?

Vuonna 2016 ensi-synnyttäjien keski-ikä oli 29,1 vuotta. Isäksi tultiin keskimäärin 31-vuotiaana.

Syntyvyys on laskenut kaikkien lapsilukujen kohdalla. Myös toista ja kolmatta lasta siirretään tuonnemmaksi. Samalla aiempaa useampi on tyytyväinen yhteen lapseen.

Lisäksi lapsiluku on laskenut maantieteellisesti lähes kaikille suomalaisalueilla.

Suurperheiden, eli perheiden, joissa on neljä tai useampi lasta, osuus on ollut Suomessa perinteisesti korkein verrattuna muihin Euroopan unionin maihin.

– Tätä menoa tämä suomalainen erikoispiirre voi olla häviämässä, Rotkirch toteaa.

Nykytilanne pitäisi tunnustaa

Rotkirchin mukaan yhteiskunnallinen kehitys on ollut sellaista, että hyvin moni asia suosii lastensaannin lykkäämistä.

– Koko yhteiskunta on todella vahvassa puristuksessa, jossa toisaalta on ihmisten hedelmällisyys ja toisaalta kulttuuriset odotukset esimerkiksi uran luomisesta.

Ratkaisuna Rotkirch pitää sitä, että koko yhteiskunta hyväksyy ja puhuu siitä, kuinka on hyvä perheellistyä silloin kun se on biologisesti mahdollista, eli viimeistään kolmikymppisenä.

– Se, että yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme olisi tilaa saada lapsia ajoissa. Se on tärkein kärki, joka koskettaa todella montaa asiaa.

Aihe ei koske pelkästään Suomea, vaan kyse on pitkään jatkuneesta ja laajasta länsimaisesta murroksesta.

Rotkirchin mielestä nykytilanteen ei pitäisi tulla yllätyksenä, sillä esimerkiksi syntyvyyden ja vähän kouluttautuneiden miesten perheellistymisen matala taso ovat olleet tiedossa pitkään.

– Kun joku korkea virkailija sanoo tämän, vieläpä aika heikoin faktaperustein, niin aihe nousee puheenaiheeksi. Se on vähän oireellista suomalaiselle kulttuurille.

Vapaaehtoinen lapsettomuus yleistynyt

Väestöliitto on tutkinut myös suomalaisten vapaaehtoista lapsettomuutta. Väestöliiton kaksi vuotta sitten julkaiseman kyselyn mukaan lapsettomaksi jäämistä suunnitteli lähes 13 prosenttia kaikista 20–40-vuotiaista suomalaisista, mikä on kaksinkertainen määrä aiempaan verrattuna.

Väestöliitto julkaisee aiheesta uutta tietoa toukokuun aikana.

– Muutos on varsin kiinnostava, Rotkirch sanoo.

Aiempaa useampi nuori mies asuu yksin

Samaan aikaan yksin asuvien määrä on kaksinkertaistunut kahden viime vuosikymmenen aikana.

Tilastokeskuksen mukaan toissavuonna yksin asuneista 46 prosenttia oli miehiä. Yksin asuvien miesten osuus korostui 25–54 -ikäryhmässä.

Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa 25–54 -vuotiaista yksin asuvista lähes 70 prosenttia oli miehiä.

Kaupunkimaisissa kunnissa miesten vastaava osuus oli 60 prosenttia

Yksin ensiasunnon ostavista suomalaista huomattavasti suurempi osuus on miehiä. Miehistä 52 prosenttia ostaa asunnon yksin ja naisista 29 prosenttia.