Tutkijakoulut ovat lisänneet tohtoriksi väitelleiden määrää ja alentaneet jatko-opiskelijoiden keskimääräistä väittelyikää. Ne ovat myös edistäneet yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, ilmenee Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreesta raportista, jossa selvitettiin tutkijakoulujen vaikuttavuutta.
Tiedot raporttiin on saatu kyselylomakkeista ja haastatteluista.
Vuosien 1998 ja 2002 välillä tohtorintutkintojen määrälliset tavoitteet ovat täyttyneet sataprosenttisesti, tosin vuosittaiset erot ovat olleet varsin suuria.
Tutkijakouluista opetusministeriön rahoituksella väitelleet ovat keskimäärin nuorempia kuin muulla rahoituksella väitelleet. Tarkastuksessa saatujen tietojen mukaan vuosina 1998-2002 väitelleistä tutkijakoululaisista 39 prosenttia oli väitellessään alle 30-vuotiaita.
Alhaiseen väittelyikään ovat raportin mukaan vaikuttaneet ainakin rekrytointikriteerit ja rahoituksen mitoittaminen neljälle vuodelle. Samalla virasto tosin muistuttaa, että moni tutkijakouluun tuleva on valmistellut väitöskirjaansa jo pitkään, ja että tosiasiassa väitöskirjan valmistuminen kestää yli tutkijakoulun nelivuotiskauden.
Tarkastusviraston mukaan tutkijakoulujen avulla yliopistot ovat voineet entistä paremmin hankkia ulkopuolista rahoitusta jatkotutkimukseensa, mikä on osaltaan parantanut yliopistojen ja talouselämän yhteistyötä. Esimerkiksi vuoden 2002 tammi-elokuussa ulkopuolista rahoitusta saatiin noin 13 miljoonaa euroa, mikä poiki 220 tohtorintutkintoa.
Työllistymistä seurattava
Nykyään suurin osa tutkijakouluista toimii matemaattis-luonnontieteiden alalla. Viraston mielestä tutkimusrahoituksen suuntaamisessa tulisi ottaa huomioon eri tieteenalojen yhteistyön arvo. Erityisesti humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet olisi otettava mukaan rahoitukseen.
"Teknologinen innovaatio saattaa jäädä toteutumatta siksi, että sosiaalinen innovaatiotoiminta on kehittymätöntä", raportissa arvioidaan.
Yliopistojen tulisi kiinnittää huomiota myös muun muassa siihen, ettei tutkijakoulujen toiminta jää erilliseksi muuhun koulutustoimintaan nähden. Vastauksissa korostettiin, etteivät tutkijakoulut ole erillisiä hallintoyksikköjä. Tutkijakoulu onkin ensisijaisesti toimintaa, ei pysyväksi tarkoitettu organisaatio, raportissa todetaan.
Yliopistojen tutkijakoulut aloittivat toimintansa vuonna 1995. Ensimmäiset vuodet ne toimivat kokeiluluontoisesti, kunnes vuonna 1999 ne päätettiin vakiinnuttaa. Vuosina 1998-2002 tutkijakouluista on väitellyt vajaat 2 300 tohtoria. Vuodelle 2003 osoitettiin rahoitus 114 tutkijakoululle.
Opetusministeriön luonnosasteella olevassa kehittämissuunnitelmassa esitetään, että Suomen yliopistoista pitäisi valmistua vuodessa 1 600 tohtoria. Muun muassa Tieteentekijöiden liiton ja Akavan mielestä tavoite on liian korkea, koska nostolle ei löydy työllisyysperusteita. Sen sijaan Suomen Akatemia pitää tavoitetta sopivana. Näkemyksensä se perustaa viime keväänä teettämäänsä tohtoritarveselvitykseen.